Näkökulma: Ennen Barbie ärsytti, mutta onneksi kävin katsomassa elokuvan
Barbie-elokuva kannattaa katsoa sukupuolesta ja iästä riippumatta, kirjoittaa Katson kolumnisti Jupe Tuomola.
Viime aikoina ei ole edes halutessaan pystynyt välttymään Barbie-elokuvan innoittamilta BarbieMe-filttereiltä, jotka muokkaavat omasta lärvistä Barbie-version ja loihtivat kylkeen jakkupukuasuisen lookin.
Kahden oman lapsen ja kahden bonus-lapsen isänä en ole päässyt välttymään Barbie’s Dreamhouse -animaatioilta ja nukkeostoksilta vuosien varrella. Suoraan sanoen koko Barbie on ärsyttänyt muovisen kertakäyttömaailmansa ja oheiskrääsän hinnoittelun takia. Siksi suhtautuminen viime kuussa julkaistuun, Greta Gerwigin ohjaamaan Barbie-elokuvaan oli ennakolta vähintäänkin ristiriitainen, vaikka sen sanomasta ja elokuvallisista ansioista olinkin kuullut paljon hyvää.
Sointu Borg kertoo tv:ssä väleistään Jaajo Linnonmaahan: "Ei hän huono mies ole"
Viime viikonloppuna kävin sitten katsomassa leffan. Onneksi. Elokuva on paitsi kerronnallisesti toimiva ja hauska ja juonen sisään kirjoitettu viesti naisten asemasta miesten maailmassa on erittäin taitavasti välitetty. Vaikka soraäänet ovat mankuneet tarinan käänteisestä seksismistä niin väitän, että jos sellaista pystyy löytämään, niin keskeinen viesti on jotain ihan muuta.
Paljastamatta juonesta sen enempää voin kertoa, että leffa kannattaa katsoa niin naisten, miesten tai ihan ylipäätään ihan kaikkien, koska viihteen keinoilla asioiden kertominen on luontevaa. Viesti menee perille ja lapsikatsojatkin pystyvät sisäistämään viestin ilman, että heitä isommin johdatellaan tai pakkosyötetään minkäänlaisia arvoja tai asenteita.
Näkökulma: Taide ravistelee mieltä – Oppenheimer on kesän elokuvahitti syystäkin
Keskeisimmän, patriarkaattia kritisoivan viestinsä ohella Barbie on pullollaan viittauksia populaarikulttuuriin, sen vääristymiin sekä moderneihin ylikansallisiin ilmiöihin (mm. Kummisetä-elokuva, manspleinaaminen, kauneusihanteet).
Yhden tason lisää leffaan tuo myös sen jatkuva itseironia ja satiiri, joiden olemassaolo on jopa hämmästyttävää koska Barbieita valmistava jättiyhtiö Mattel on isosti mukana itse elokuvan juonessa että sen tuottamisessa.
Barbieta on vaikea lokeroida mihinkään esittävään genreen. Se voi olla komedia, musikaali, satiiri tai draama - ja se onnistuu olemaan kaikkia näitä yhtä aikaa taidokkaasti tehdyllä tavalla. Ennen kaikkea Barbie on elokuvana visuaalinen ilotulitus, joka sisältää sekä suoria viestejä että nipun piiloviestejä, joiden bongaaminen kerronnasta lisää katselunautintoa entisestään.
Kaikkia ihmisen fyysisiä ominaisuuksia uhmaava Barbie-nukke esiteltiin maailmalle vuonna 1959. Barbien loi Ruth Hendler huomattuaan tyttärensä Barbaran leikkivän mieluummin nukeilla, jotka muistuttivat enemmän aikuishahmoja kuin siihen aikaan markkinoilla olevia perinteisiä vauvanukkeja.Vauvanukeilla leikkiminen rajasi tyttöjen mielikuvituksen usein vain äitihahmoksi nukeilleen.
Lopuksi todettakoon myös se, että Barbie-elokuvan päärooleissa esiintyvät Ryan Gosling ja Margot Robbie ovat kertakaikkisen loistavia. Kuten myös Mattelin toimitusjohtajaa esittävä Will Ferrell.
Barbie saa ajattelemaan etenkin sitä kuinka maailma on edelleen miehille rakennettu.