Mikko Kekäläinen ja kummitäti Meikka lähtivät Amazing Raceen yhdessä – toivekohteella yllättävä syy: "Jos nyt edes Fuengirolaan!"
Amazing Race -kisaajilla ei ole aavistustakaan siitä, minne kilpailu heidät tulee viemään.
Ylen Puoli seitsemän -ohjelmasta tuttu Mikko Kekäläinen, 47, lähti Amazing Race Suomeen kisaparinaan kummitätinsä Mervi ”Meikka” Levänen, 65.
Katso video: Heikki Paasonen kertoo Katsolle vinkkinsä Amazing Raceen:
Päivää ennen kisan alkua parivaljakko oli sangen täpinöissään lähdöstä. Kuitenkin myös hermostusta oli ilmassa.
– Tämä on hienoa kaikin puolin. On tulossa ihan uskomaton kokemus, Meikka tunnelmoi.
– Huomaa, että on uuden äärellä, Mikko myöntää.
– Loppujen lopuksi jännitän aika harvoin kehollisesti. Tänään on kuitenkin ollut sellainen päivä, jona huomaa, että on tapahtumassa jotain, mitä ei yleensä tapahdu. Tässä on ollut kaikki mahdolliset oireet. Vähän hirvittää, mitä tässä tapahtuu ja mitä meille käy, mutta pianhan tuo nähdään.
Muilla riittää habaa
Meikku ja Mikko eivät ole ennen reissailleet yhdessä, mutta Mikolle eksoottisemmat kohteet ovat tuttuja.
– Pääsin aikanaan Nenäpäivä-reissuilla autenttisiin olosuhteisiin ja käymään muuallakin, kuin turistikohteissa. Kävin Ugandassa ja Keniassa kyläolosuhteissa. Silloin näki sellaista ”oikeaa elämää”.
Repun selkään heittäneelle Mikolle rinkka on arkipäiväinen väline.
– Se on kauppakassini – minulla on aina reppu selässä. Meillä ei ole perheessä omaa autoa, joten aina, kun olen liikkeellä, minulla on reppu. Kaupassa käyn rinkan kanssa, joten kantamisen ei pitäisi olla ongelma.
Meikkaa mietityttää kanssakilpailijoiden fyysisyys.
– Muilla riittää habaa ja juoksukuntoa. Minä olen kuitenkin vanhin tässä porukassa, hän toteaa.
– Mutta eihän sitä toisaalta tiedä, millaisia tehtäviä meille sattuu!
”Edes Fuengirolaan!”
Amazing Race -kisaajilla ei ole aavistustakaan siitä, minne kilpailu heidät tulee viemään. Mikolla on kuitenkin toive siitä, mihin toivoisi lentokoneen nokan suuntautuvan.
– Minulla menee tämän takia poikki 262 päivän putki Duolingossa, jossa olen opiskellut espanjaa. Olisi kiva päästä nyt jonnekin, missä saisi puhua sitä, hän sanoo.
– Ihan ykkösjuttu olisi Etelä- tai Väli-Amerikka – esimerkiksi Meksiko. Jos ei muuta, niin jos nyt edes Fuengirolaan!