Mielipide: Euroviisujen väliaikashow't lässähtivät kuin pannukakku

Euroviisut ovat monelle kevään, kenties koko vuoden, kohokohta. Onhan tapahtuma täynnä upeita lavaspektaakkeleita, hauskoja hahmoja, upeita laulusuorituksia ja musiikkia. Tänä vuonna Euroviisujen pääpäivä oli lauantaina 11. toukokuuta, kun 25 maata kisasi voitosta.

Alun perin finaaliin tiensä selvitti yhteensä 26 maata, mutta Alankomaat diskattiin välikohtauksen vuoksi, joka oli tapahtunut semifinaalipäivänä 9. toukokuuta. Koko viisuviikko oli sekasortoa täynnä maailman tilanteen vuoksi. Finaalia edeltävänä päivänä neljä maata epäröi osallistumistaan finaaliin. Asiasta uutisoi muun muassa Yle. EBU eli Euroopan yleisradiounioni kävi kriisikokouksen, ja lopulta Iso-Britannia, Irlanti, Sveitsi ja Portugali nähtiin finaalissa.

Viisuviikon aikana järjestettiin useita mielenilmauksia, etenkin Malmössä. Viisuareenalla oli tiukat turvatoimet, eikä mukanaan saanut tuoda minkäänlaisia poliittisia viestejä sisältäviä lippuja tai kylttejä. Itse finaalissa yleisöstä kuului muutamaan otteeseen melko koviakin buuauksia.

Moni suomalainen odotti varmasti Käärijän näkemistä finaalissa, sillä hänen oli määrä toimia suomalaisen raadin pisteidenantajana. Finaalipäivänä artisti ilmoitti vetäytyvänsä pestistä, koska pisteiden jako ei tuntunut oikealta. Saman teki myös Norjan viime vuoden viisuedustaja Alessandra Mele. Suomen pisteet jakoi radiojuontaja Toni Laaksonen, mikä ei tapahtunut aivan mutkitta. Illan juontaja Petra Mede ei näet vaikuttanut tietävän kenen kanssa hän puhuu Suomen ollessa vuorossa.

Viisukärpänen ei ole koskaan puraissut minua kunnolla, ei myöskään tänä vuonna. Soraääneni menevät tänä vuonna etenkin viisujen väliaikashow’lle, jotka olivat mielestäni tylsiä ja mitäänsanomattomia. Jo semifinaaleissa kävi selväksi, että Ruotsi oli tehnyt päätöksen kaivella arkistoja ja koota väliaikanumeronsa niiden pohjalta. Ideassa ei sinänsä ollut mitään vikaa, jos se olisi ollut pienenä annoksena, eikä koko homman juju. Väliaikojen aikana täytyi keksiä muuta tekemistä, kuten lukea uutisia puhelimella.

Ruotsin lahja musiikille, Abba, oli viisujen keskiössä, koska yhtyeen euroviisuvoitosta oli tullut kuluneeksi 50 vuotta. Yritys Abbamaniasta jäi kuitenkin vaisuksi tekoälyhahmojen ja arkistovideoiden luomaksi nostalgiapoluksi.

Toisessa semifinaalissa nähty kettuilu Suomelle muumien, kansantanssin ja Käärijän muodossa oli mahdollisesti parasta antia koko viisuviikon väliajoissa. Toki mukaan oli muutenkin pyritty tuomaan paljon huumoria, joka toisinaan onnistui ja toisinaan lässähti kuin pannukakku konsanaan.

Illan valopilkkuja olivat ehdottomasti Windows95manin eli Teemu Keisterin ja Henri Piispasen nappiin mennyt show, Ukrainan vahva balladi räppiosuuksineen, Liettuan nykypäivään kuin piste iin päälle sopiva kappale sekä Italian oodi tylsyydelle, joka vei kuuntelijan suoraan Välimeren auringon alle. Illan voitti ansaitusti Sveitsin edustaja Nemo, jonka monitasoinen laulusuoritus veti ihon kananlihalle.

Vaikka Teemun ja Henrin sijoitus ei yltänyt kärkikahinoihin, oli se tämän vuoden iloisinta ja aidointa antia. Vuoden 2025 euroviisuedustajan valinta alkaa Suomessa jo elokuussa 2024, kun UMK-artistien valintaprosessi polkaistaan käyntiin.

Artikkelia muokattu 13.5. klo 12, Euroviisujen pisteet -taulukkoa tarkennettu.