Ilmari Saarelainen tunnustaa: "Tankki täyteen pelasti minut"

Suomalaisen televisiohistorian helmiin lukeutuvat eittämättä Ylen tuottamat Tankki täyteen sekä Sisko ja sen veli.

Molempia komediasarjoja yhdistää ohjaaja-käsikirjoittaja Neil Hardwick ja näyttelijä Ilmari Saarelainen.

Katso tapasi Ilmarin hänen kotikulmillaan Tampereella. Teekupposen ja juustokakun ääressä rakastettu näyttelijä muisteli uransa alkuvuosia ja ikimuistoisia televisiosarjojaan.

Ilmarin elämässä ei ollut nuoruudessa hetkeä, jolloin hän olisi oivaltanut haluavansa esiintyväksi taiteilijaksi. Koulukaveri pakotti hänet mukaansa Tampereen kaupungin sponsoroimaan nuorisoteatteriin, jonka teema taisi olla ”kakarat pois kadulta”.

Sieltä se lähti kirjastotalon alakerrasta Ilmarin tie kohti näyttelijän uraa.

Tosin ennen teatterikouluun pyrkimistä Ilmari uskoi tekevänsä työuransa kokkina. Koska koulumenestys jäi teinipojalla laihaksi, tuli mieleen ruoanlaitto. Töitä voisi hyvinkin riittää, sillä kaikkihan syövät.

Ei tullut miehestä kokkia, mutta Suomen teatterikouluun Helsingissä Ilmari pääsi heittämällä sisään. Hänet ja Jarkko Rantanen, joka myöhemmin vaikutti suuren osan urastaan Helsingin Kaupunginteatterissa, valittiin ainoina hakijoina kouluun pääsykokeiden ensimmäisenä päivänä.

– Olin varautunut, että pääsykokeisiin menee viikko. Olin toiletissa, kun kuului ”Rantanen ja Saarelainen saavat lähteä”. Ajattelin, että tämä sitten päättyi tähän ja tein lähtöä, mutta peräämme juostiin ja sanottiin, että olimme päässeet kouluun, Ilmari muistaa.

Samalle vuosikurssille valittiin muun muassa Tiia Louste, Sulevi Peltola, Tarja Markus, Soili Markkanen, Juha Mäkelä ja Jouni Jalarvo. 

Pirkko Mannolan ruokittavana

Ilmari on vankasti sitä mieltä, että näyttelijän työn oppii näyttelemällä.

– Yksi vuosi teatterikoulussa olisi riittänyt. Enemmän olisi oppinut, kun olisi laitettu lavalle Tampereen Työväenteatterin kadehdittavien tähtien kanssa ja suu auki olisi katseltu, miten tehdään töitä, Ilmari toteaa. 

Erityisesti kaksi opettajaa, ”aarretta” kuten Ilmari sanoo, on jäänyt opiskeluvuosilta mieleen: improvisaation taituri Marja Korhonen ja näyttelemistä opettanut Tea Ista.

Improvisaatiokärpänen puraisi niin, että Ilmari kurssikavereineen pääsi pienellä porukalla palkkaa vastaan esiintymään tilaisuuksiin.

Opiskeluvuodet olivat taloudellisesta niukkaa aikaa. Opintotukea ei ollut, ja Ilmari sanookin, että ilman ystävänsä Pirkko Mannolan perhettä hän olisi kuollut Helsinkiin.

– En muista, että lapsena olisi koskaan ollut nälkä, mutta opiskelijana oli. Ruokaa tuli, kun pääsin Pirkon kotiin. Kun taas Pirkko oli teatterissa Tampereella, oli hän minun äitini palvomana. Äiti olisi pureskellut ruuankin valmiiksi Pirkolle, jos hän olisi halunnut. Pirkon äiti teki minulle saman Helsingin päässä, Ilmari kiittää.

Teatterikoulun toisella kurssilla Ilmari jäi auton alle ja loukkaantui vakavasti.

– En jäänyt luokalle, mutta olin puoli vuotta pois koulusta. Minulla kävi kuin Vesa-Matti Loirille kolarissa eli iso luu meni jalasta poikki. Menin parhaana hakijana teatterikouluun sisään, mutta lähdin sieltä huonoimpana pois, jos todistusta katsotaan, Ilmari kertoo.

Onneksi näyttelijän uralla todistuksilla ei ole ollut virkaa. Koulusta Ilmari jatkoi suoraan vuonna 1968 Kotkan Kaupunginteatteriin vuodeksi, ja sieltä matka jatkui Tampereen Työväen Teatteriin, missä hän viihtyi eläkkeelle siirtymiseen asti 2008.

– Olisin lähtenyt välillä muihinkin teattereihin. Teatterinjohtajakin lähti ja otti mukaansa Esko Roineen, Marjukka Halttusen ja Kirsti Wallasvaaran, jotka kelpasivat Helsinkiin.

Ikimuistoiset yökuvaukset

Ensimmäisen kerran Tankki täyteen -sarja esitettiin televisiokatsojille vuosina 1978–1980.

Se, että Ilmari ajautui sarjaan, oli television viihdeohjelmien käsikirjoittaja Matti Rosvallin ansiota. Hän vastasi Tankki täyteen -roolituksesta.

Ilmari valittiin useiden näyttelijäehdokkaiden joukosta aikamiespoika Juhana Vilénin rooliin.

– Oli kyllä hyvää säkää, että siihen pääsin. Joku olisi varmaan tehnyt Juhanan paremmin ja halvemmalla, mutta minä sen kumminkin sain tehdä, Ilmari toteaa. 

Suurimmaksi osaksi sarja kuvattiin studiossa paitsi ulkokuvat, jotka tehtiin Nokialla huoltoasemalla. Talossa asui tuolloin romaniperhe, ja autotallissa elivät heidän hevosensa. Pihaan oli sarjaa varten tuotu bensatankit.

Yksi yökuvaus on painunut ikimuistoisena Ilmarin muistin sopukoihin.

– Piti saada yksi ulkokuva, jossa jahtaan pyjama päällä koiraa. Oli yö, sisälle taloon ei päässyt ja seisoin tuulikaapissa. Ulkona oli kolme bussia valaisijoista meikkitaiteilijoihin. Jumankaut, tällaista on varmaan tähtien elämä – kolme linja-autoa yhden näyttelijän ja kaksi minuuttia kestävän kohtauksen takia, Ilmari muistelee naureskellen.

Sylvillä leuhkan maine

”Kun sai niin halvalla” on letkautus, jonka moni tunnistaa vielä tänäkin päivänä. Sitähän toisti Juhanan isä, huoltoaseman omistaja Sulo Vilén alias Tauno Karvonen.

– Hän oli hiukan kyynisvivahteinen humoristi. Tauno oli mukava ihminen, josta löytyi nopeasti sarkasmia, Ilmari kuvailee vuonna 1998 menehtynyttä kollegaansa.

Ilmari muistaa, että Sylvi Salosesta sanottiin, että hän oli leuhka nainen ja diiva.

– Positiivisesti hän olikin diiva, ja hommansa Sylvi hoiti tarkkuudella ja nöyryydellä, Ilmari toteaa.

Myös televisiokuvauksissa Sylvi otatti kohtauksensa uusiksi, jos ei ollut suoritukseensa tyytyväinen. Ohjaaja Hardwick taipui suuren näyttelijättären tahtoon.

– Harjoittelusta Sylvi piti, mihin nykyään televisiotöissä ei ole aikaa. Ennen vanhaan oli hyvä, jos saatiin kaksi minuuttia valmista päivässä. Nykyään pitää olla parikymmentä minuuttia purkitettu päivään, varmaan tuntikin, kunhan saadaan halvalla ja äkkiä.

Yksi Tankki täyteen -kohtaus oli niin hulvaton, etteivät Ilmari ja Sylvi olleet saada sitä purkitettua. Lounastaukokin oli pidettävä väliin, kun pokka petti uudestaan ja uudestaan.

Kohtaus nähdään sarjan jaksossa Lauantai-illan huumaa, jossa Juhana tekee kotona lähtöä tansseihin.

– Olin heitellyt päälleni kaiken maailman parfyymit. Äiti (Sylvi) tulee siihen ja kysyy, mikä täällä haisee. Käännän nokkani ja nuuhkin häntä todeten ”en tiedä”. Jumankaut, me putosimme molemmat, koska tätä ei oltu suunniteltu, Ilmari nauraa. 

Vaikka kohtaus nähdään viidennessä jaksossa, ei sitä koskaan saatu valmiiksi ilman naurunpyrähdyksiä.

– Minulla alkaa repliikin jälkeen jo purukalustoa näkyä, mutta se on taitavasti leikattu. Hardwick sanoi, että just ja just saatiin kohtaus mukaan, Ilmari kertoo.

Kyläpoliisi Artturi Reinikaisen roolissa nähty Tenho Saurén oli Ilmarin sanoin mies, jolla oli lapsen pään kokoinen sydän kultaa täynnä. Jos Ilmarilta kysytään, Reinikainen oli sarjan sydän. Kansa rakasti häntä.

– Tenho perusti Työväen Teatteriin neljän hengen SS-miesten pukuhuoneen, jossa olivat näyttelijät Antti Seppä, minä, Saurén ja Matti Viironen, jonka nimi muutettiin Siiroseksi.

– Olihan Tenholla aika karu kielenkäyttö, mutta siinä oli mukana niin paljon rakkautta, ettei kukaan ollut moksiskaan, sanoipa hän mitä vaan, Ilmari muistelee.

Nykyään Tenhoa kutsuttaisiin stand up -koomikoksi. Jo ennen Reinikaista hän kiersi kertomassa tarinoita, joita päätyi myös Tankki täyteen -sarjaan.

– Olen ymmärtänyt, että hän sai niistä jonkin korvauksen, koska sarjan jälkeen Tenho ei voinut käyttää juttuja enää omissa viihdytysmomenteissaan. Ne oli tuhottu televisiossa. 

Isän sairaus varjosti tunnelmaa

Neil Hardwick kirjoitti ja ohjasi toisenkin Ilmarin tähdittämän klassikkosarjan Sisko ja sen veli. Sen ensiesitys oli vuonna 1986, ja Ilmarin vastanäyttelijänä Tampereen Teatterin näyttelijä Tuija Ernamo.

– Se oli kummallinen ajanjakso elämässä. Sarjassa puhuttiin syövästä karuinkin repliikein, ja kuvausten aikaan isäni tappeli viimeisiään syövän kanssa, Ilmari huokaa. 

Jos Sylvin kanssa oli vaikea pitää pokka, niin kävi Tuijankin kanssa. Ohjaajan kärsivällisyyttä testattiin kohtauksessa, jossa Tuija tekee raskaustestin. Hän on jokin aika aiemmin käynyt ruotsinristeilyllä, joten Immu-veli tiedustelee isän nimeä.

Tähän Tuija toteaa miehen olevan Ruotsissa asuva suomalaismuusikko. Esa-Pekka Salonen, Immu heittää ja näyttelijät ratkeavat.

– Siitä ei meinannut tulla mitään. Menimme ylös niitä rappuja ja kaikki päin helvettiä. Yksi kuvausryhmäläinen meni kaappiin piiloon ja me putosimme taas, kun kuulimme kaapista miehen naurun.

– Hardwick ehdotti kahdesti, että kohtaus siirrettäisiin huomiseen. Te ette selviä yksinkertaisista lauseista, hän sanoi. Niin, sinä olet kirjoittanut nämä, tule itse ne sanomaan, Ilmari muistaa vastanneensa. 

Sisko ja sen veli nosti tabuina pidettyjä asioita huumorin avulla pöydälle. Eritoten sarjan kolmas jakso Treffit, hipat ja herätyskokous sai kiitosta Montreux’n Kultainen Ruusu -kilpailussa.

– Siunatkoon, miten se avasi meidän kaikkien silmät. Kyllä meitä syytettiinkin siitä, että muka irvistelimme vammaisuudelle ja päinvastoin saimmekin kunnolla turpiimme. Se oli kahtia jakava homma, Ilmari hämmästelee.

Kynnys ry ja Invalidiliitto ymmärsivät Hardwickin mustan huumorin ja palkitsivat sarjan vuoden parhaana vammaisaiheisena ohjelmana.

Kuusiosainen Sisko ja sen veli sai kutsun Montreux’hon, missä se ansaitsi lehdistöpalkinnon ja kunniamaininnan. Ilmari ja Tuija olivat delegaation mukana juhlatunnelmissa.

– Istuin yksikseni kapakassa, kun norjalaiset ilkkuivat suomalaiselle viihteelle. Itse eivät voittaneet sieltä mitään.

– Tanskalaiset taas jumaloivat Tuijaa. He kantoivat häntä kultatuolissakin. ”Ei tämmöistä ihailua kukaan kestä, mennään kotiin”, Tuija sanoi minulle. He piirittivät koko ajan Tuija-kultaa, ja hän lähtikin Aarhusiin televisiovieraaksi, Ilmari kertoo.

Matka- ja teatterimies

Sisko ja sen veli -kuvauksissa Ilmarista ja Tuijasta tuli hyvät ystävät.

– Juuri kaksi päivää sitten Tuija oli meillä kylässä. Hänellä oli paussi Kyllä isä osaa -elokuvan kuvauksista, Ilmari sanoo.

Hardwickin Ilmari on tavannut viimeksi kesällä 2015, kun Tampereen Komediateatterin kesäteatterinäytelmänä esitettiin Tankki täyteen, jossa Ilmari ja Tuire Salenius tekivät tutut Juhanan ja Ullan roolit.

– Leena-rouvani istui katsomossa Hardwickin vieressä. Siellä hän oli tihrustanut.

Sisko ja sen veli -sarjassa näytteli Ilmarin hyvä ystävä Mauri Kuosmanen.

– Hän oli oikeudenmukaisuuden huipentuma ja toimi jonkin aikaa näyttelijäosaston puheenjohtajana. Maurin avulla saimme palkankorotukset, ja jossain vaiheessa meistä tuli bestikset.

Moni Ilmarin kavereista on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Niin myös Mauri, joka menehtyi vaikeaan sairauteen keväällä 2008.

Tankki täyteen tehtiin aikakautena, jonka Ilmari mielellään unohtaisi.

– Teatteri oli pahasti tulehtunut punaiseksi. Molemmat sarjat, myös 1980-luvulla tehty Sisko ja sen veli, olivat minulle pelastus. Kelpasin jonnekin, vaikka olin sinivalkoinen, Ilmari sanoo. 

Eläkepäivinään Ilmari matkustaa ja seuraa ahkerasti teatteria. Vastikään hän kävi lempikaupungissaan Prahassa teatterimatkalla.

Eläke ei tarkoita hänelle pelkkää joutilaisuutta. Ilmari tekee edelleen töitä. Hän kiertää maamme näyttämöitä Parasta ennen -monologinsa kanssa, ja ensi syksynä hänet nähdään Rauman teatterissa klassikkonäytelmässä Kultalampi.

Ilmaria voi nähdä myös Elisan alkuperäissarjassa Ehtoolehto, jossa hän esittää palvelutalossa asuvaa entistä suurlähettilästä Onnia.