Antti Holmalta tiukkaa kritiikkiä Yleisradiolle: "Ulos kaikki pamput"

Näyttelijä Antti Holma avasi jälleen sanallisen arkkunsa podcastissaan Antti Holman elokuvakerho. Tällä kertaa tykityksen kohteeni oli Suomen Yleisradio.

Kaliforniassa nykyisin elävä Antti otti kantaa Suomessa käynnissä olevaan kivuliaaseen kulttuurikeskusteluun ja Suomen Kuvalehden artikkeliin, jossa säästöpaineet kohdistuvat nyt Kaviin eli 1950-luvulla perustettuun ja nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena toimivaan Kansallisen audiovisuaaliseen instituuttiin.

Kavi on tarkoitus yhdistää Taiteen edistämiskeskukseen. Tästä suunnitelmasta Antti ei pidä.

– Luin, että Kavia ollaan ajamassa alas. Siitä tuli taas ihan hirveä olo, että kaikki loppuu. Kaikki, jotka ikinä ovat olleet tekemisissä minkään julkishallinnon kanssa, tietävät, ettei tällaisista yhdistämisistä seuraa mitään muuta kuin paskaa, Antti toteaa.

Antti nostaa esiin vuonna 2013 koulutuspuolella tapahtuneen yhdistymisen, kun Teatterikorkeakoulusta tuli osa Taideyliopistoa. Näyttelijän näkökulmasta yhdistyminen ei tehostanut toimintaa, vaan paisutti entisestään byrokratiaa ja hallintoa.

Eri agenda kuin persuilla

Jos jokin taho kaipaisi tehostamista, olisi se Antin mukaan Yleisradio. Vaikka Yle-angsti muistuttaa perussuomalaisten Yleisradiota kohtaan tuntemaa kiukkua, on Antin ja puolueihmisten välillä vissi ero.

– Persut jaksaa vaahdota suomen kielestä ja ovat hirveän innoissaan leikkaamassa Yleltä niin kuin minäkin. Niillä tosin syy on se, että ne ajattelevat Ylen ajavan jotain vasemmistoliberaalia linjaa ja agendaa. Minulla syy on, että olen tehnyt Ylelle niin paljon eri töitä, että minulle on selvinnyt, millaista sekoilua homma siellä on, Antti sanoo.

Kauan sitten, kun Antista tuli julkisuudenhenkilö ja häntä juoksutettiin tv-ohjelmasta toiseen, teki hän havainnon Ylen käytävillä.

– Maikkarin aamu-tv:ssä oli kuvaaja, toimittaja, meikkaaja ja ehkä yksi tuotantoihminen studiossa. Kun menin Ylen haastatteluohjelmaan, siellä oli jono slipovereja kulkukortit kaulassa. ”Terve, olen vastaava toimittaja. Moi, olen artikkelitoimittaja. Moikkeli, olen featuretoimittaja. Terve, olen taustatoimittaja. Terve terve, olen videotoimittaja”. Ajattelin, että Ylellä tulee koko Yleisradio esittäytymään. Ei se ollut koko Yleisradio, vaan kyseisen ohjelman väki, Antti hämmästelee.

Pomoja joka sormelle

Radioteatteri tuottaa Ylen radiokanaville kuunnelmia. Kun Antti teki Radioteatterille suosittua Radio Sodoma -podcastiaan, kiinnitti hän huomiota talon vakituisten työntekijöiden pelkoon.

Hän kuvailee Ylen sisäistä päätösvaltaa kuin hernepussiksi ryhmäyttämispelissä. Pomot vaihtuvat lennossa: yhdellä kertaa vallassa on Radioteatterin johtaja, seuraavalla kanavan vastaava tuottaja, draaman päällikkö tai audiosisältöjen vastaava päätoimittaja.

– Menin sinne Sodoman toista tuotantokautta tekemään, kun yhtäkkiä kesken tuotannon sieltä alkoi joku ukko antaa ohjeita. Kysyin, että mikäs ukko tämä tämmöinen on. Se oli kuulemma uusi päällikkö, Antti naurahtaa.

"Ulos kaikki pamput"

Podcastissaan Antti ratkaisee Yleisradion tulevaisuuden painavasanaiselle neuvolla. Hänen mielikuvansa Ylestä on, että siellä pyöritetään 500:aa osastoa, joilla jokaisella on kolme johtajaa ja yksi työntekijä, joka sattuu olemaan päällikkö. Kukaan ei valtion omistamassa mediayhtiössä kanna vastuuta, koska rahat tulevat verottajilta.

Antti muistuttaa suomalaisen kulttuurin alemmuustilasta. Maassamme ei ole varaa pitää satoja päälliköitä, vaan rahat tulisi suunnata uuden sisällön tekemiseen.

– Ulos kaikki pamput ja tuotanto alihankkijoille. On ihan virheellinen ajatus, että Ylen rahoista vähentäminen automaattisesti johtaa suomalaisen kulttuurin ja tiedonvälityksen alasajoon. Voi se niin olla, jos yksikään päällikkö ei ikinä saa potkuja, vaan säästöt otetaan aina sisällöstä, Antti sanoo.

Antti Holman elokuvakerho -podcast kuullaan Podme-palvelussa. Uusi jakso joka keskiviikko.