Koronapandemia paljasti konkreettisesti lääkeyhtiöiden voiton tavoittelun. Yritykset hyödynsivät kärkkäästi julkisesti rahoitetuissa laitoksissa tehdyn tutkimuksen, mutta tuottivat rokotteita niin vähän, että niiden hinnat pysyivät korkeina.

–  Lääketeollisuus on kaupallista liiketoimintaa, joka tavoittelee voiton maksimointia. Jos tuotantolinjan voi valjastaa tuottoisampaan toimintaan, silloin yhtiö tekee niin, vaikka tärkeän lääkkeen saatavuus huononisi, toteaa medicines Law & policy -järjestön asianajaja Ulkolinjan dokumentissa. 

Lääkkeen kannattavuus nousee pikkuhiljaa. Aluksi se suojataan patentilla. 10–20 vuoden monopoli takaa valmistajalle korkean hinnan. Se on kannattavin ajanjakso, sillä hinta ja menekki ovat korkeat. Patentin rauettua lääkkeistä voidaan tehdä rinnakkaisvalmisteita. Kannattavuus laskee hinnan laskiessa ja kilpailun kasvaessa.

 Lue myös: Onko terroristeilla ihmisoikeuksia? "Paholaisten" asianajajat pääsevät ääneen Ulkolinjan dokumentissa: Mielenterveys on ajanut saarnamiesten käsiin

Kyseenalaista toimintaa

 Yannis Natsis Euroopan kansanterveysliitosta toteaa dokumentissa, että yleisiä, pitkään käytettyjä lääkkeitä on vedetty markkinoilta ja tuotu takaisin kalliimmalla hinnoilla. 

Lääkkeet, jotka eivät tuota tarpeeksi, vedetään pois tuotannoista, koska ne eivät ole kannattavia. Yhtenä esimerkkinä dokumentissa kerrotaan BCF-liuos, jolla hoidetaan virtsarakon syöpää.

Lääke keksittiin sata vuotta sitten ja sillä hoidettiin lasten tuberkuloosia. Lääkkeen tuottaja Sanofi ei halunnut investoida vanhaan ja edulliseen lääkkeeseen, joka edustaa häviävän pientä osaa liikevaihdosta, joten he päättivät lopettaa sen tuotannon. Sanofin päätös johti pulaan virtsarakon syövän lääkkeistä. 

Valtiot ja lääkeyhtiöt käyvät taistelua hinnoista. Jos valtio tiputtaa lääkkeen hinnan liian alas, saattaa lääkeyhtiö lopettaa kyseisen tuotteen toimituksen maahan. Näin kävi Espanjalle, kun valtio laski Madridissa tuotettavan adrenaliinikynän hintaa 34 eurosta 24 euroon. Kyseisellä lääkkeellä hoidetaan esimerkiksi allergisia reaktioita. Kööpenhaminan liepeillä oleva pääkonttori ei ollut tyytyväinen hinnanlaskuun ja vuonna 2017 se lakkasi myymästä kyniä Espanjaan, vaikka kyseistä tuotetta tuotettiin itse maassa.

Päätöksen myötä Espanja on joutunut ostamaan kotimaassa valmistetun tuotteen ulkomaan kautta. Lääkeyhtiön varapääjohtaja Alk-Abelló Soren Niegel sättii dokumentissa Espanjan hallitusta. 

– 24 euroa olisi ollut ehdottomasti Euroopan alhaisin hinta. Lopulta pääsemme siihen, että jos yksi tinkii hinnasta, lopulta myymme samaan hintaan kaikille. Meille se olisi kuolinisku. 

–  Anteeksi vain, hyvä Espanjan hallitus. Emme enää voi suostua tähän. Se on mahdotonta. Hinta oli jo liian alhainen. Joudumme kieltäytymään, Niegel jatkaa.  

Ulkolinja: Lääkkeitä voitto mielessä torstaina 22.9. klo 22 TV2-kanavalla.