Hyppää pääsisältöön
Taito Pöllänen sai uudet hampaat.

Taito, 75, sai joululahjaksi uudet hampaat: Olin vuosia ikenien varassa – nyt voin vihdoin purra piparia!

Eläkkeellä oleva metsuri sai Seiskalta joululahjaksi tekohampaat. Hän ehti olla vailla hampaita jo vuosia.

Tunnelma on kuin suoraan postikortista. Pienen rinteen päällä seisoo vaalea rintamamiestalo. Pihan ympärillä oleva kuusikko on juuri saanut valkoisen lumipeitteen, ja punaisen ulkorakennuksen seinälle ripustetut valot luovat jouluista tunnelmaa.

Ollaan 30 kilometrin päässä Kuopiosta Kortejoella, ja talon rappusilla tulijoita tervehtii isäntä Taito ”Tate” Pöllänen, 75. Kädenpuristus on väkevä.

Hammaspeikko iski

Seiska on saapunut tuomaan jouluiloa. Taten elämästä Seiskalle kertoi kuopiolainen Paula Mikkonen seuraavasti:

”Ilahduin, kun näin Seiskassa hakuilmoituksenne jouluilosta. Ehdottomani lahja menisi hyvälle ystävällemme ja kalakaverille. Lahja parantaisi hänen hyvinvointiaan ja sosiaalista elämäänsä. Hän tarvitsisi tekohampaat, koska hänellä ei ole ainoatakaan hammasta!”

Paula Mikkonen on Taten ystävä jo yli neljänkymmenen vuoden takaa.
Paula Mikkonen on Taten ystävä jo yli neljänkymmenen vuoden takaa.

Nyt Taten saamat uudet hampaat ovat valmiit, ja on aika juoda sen kunniaksi kunnon piparikahvit. Tate kutsuu vieraat sisään ja jutustelee vuolaasti.

– Hammaspeikko ne vei, hän kertoo vakavalla naamalla, kun kysyn, kuinka hampaat lähtivät.

Nyt voin taas herkutella

Huumorintajuinen tarinankertoja on yksinäinen leskimies, joka kantaa uusia hampaitaan ylpeänä.

– Kiitos Seiskalle hampaista. Nyt voin taas herkutella! Enää ei tarvitse kasviksiakaan keittää mössöksi, vaan voin popsia tuoreita porkkanoita!

Tekohampaitaan Tate säilyttää öisin vesilasissa.
Tekohampaitaan Tate säilyttää öisin vesilasissa.

Samalla kun kaataa vierailleen kahvia, Tate miettii, mitä ruokia on tullut eniten kaivanneeksi hampaattomina vuosinaan. Vastaus tulee lopulta empimättä:

– Kunnon paistia ja ruisleipää!

Hirvi kurkisti ikkunasta

Tate on kova kalastamaan. Välillä hän on myynyt saaliinsa Kuopion Kalatukulle. Hän muistelee saaneensa joskus 145 kiloa taimenta. Punnitus tapahtui perattuna. Mäditkin myytiin paikalliseen ravintolaan.

– Muutamia sinttejä, Tate naureskelee samalla, kun esittelee valokuvia kalastusreissuiltaan.

Yksinäinen leskimies on kova tarinaniskijä ja kertookin, miten erosi metsästysporukasta.

– Hirviporukassa sanoivat, että eihän tässä ole mitään järkeä, että yksi mies kaataa kaikki hirvet. Erosin sitten, Tate hymyilee.

Samalla hän luettelee, että on nähnyt lähietäisyydeltä niin ahmat, karhut kuin ilveksetkin.

– Yhtenä aamuna katsoi hirvi ikkunasta sisälle, Tate nauraa.

Joulu yksin

Tate jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 1997. Sukurasitteena saatu sydänvika esti metsurintöiden jatkamisen. Rankka fyysinen työ toi myös ongelmia selkään.

– Minulla on kolme välilevytyrää, mutta niitä ei kannata operoida, koska riskit leikkauksessa ovat niin suuret, Tate manaa.

Taten kodin puuhellassa palaa tuli, ja tunnelma tuvassa on lämmin. Juttu Tatelta luistaa kuin vanhalta tutulta. Vaikka mies on menettänyt puolisonsa ja terveydentila ei ole paras mahdollinen, hän on kuitenkin säilyttänyt positiivisuutensa.

Joulun Tate viettää yksin. Toki naapurit saattavat pistäytyä ilahduttamassa tarinankertojaa.

– Nyt voi pipariakin pureskella jouluna, eikä sitä tarvitse ensin liottaa pehmeäksi kahvissa, Tate iloitsee.

Iltahämärä on muuttunut jo pimeydeksi. On aika jättää hyvästit Tatelle ja hänen lämpöiselle kodilleen. Kodille, jossa nyt asuu tyytyväinen tekohampaiden omistaja.


Teksti:
Sami Spåra
Kuvat:
Ari Lahti

Älä missaa kuumimpia viihdeuutisia! Seuraa Seiskaa somessa!