Sanna Suutarin mielenterveys petti: syksystä asti sairaalassa - lue koko karu tarina

Uutiset | 22.04.2016 19:58

Vain kaksi vuotta sitten Sanna Suutari, 38, keikisteli bikineissä Thaimaan auringon alla, kun hän oli mukana suositussa tosi-tv-sarjassa Viidakon tähtöset. Seiska tapasi Sannan huhtikuun alkupuolella, kun hän istui psykiatrisen sairaalan pihapenkillä ja käärii sätkää.

1990-luvun kohublondinakin muistettavan Sannan syöksykierre on ollut pitkä ja raju. Bikini-glamourista ei ole tietoakaan, kun kevään raaka aurinko valaisee vaaleaverikön meikittömät kasvot. Sanna on saanut maksaa kovan hinnan vääristä valinnoistaan: ensin hän ajautui itähelsinkiläisiin ostarikaljajengeihin, sitten raju stressi vei psykoosiin.

– Minä itse olen tähän syyllinen. Jokainen vastaa teoistaan itse, Sanna sanoi ja sytytti sätkänsä.

 

Hakeuduin itse hoitoon

Sanna korosti, ettei ole ”missään suljetulla osastolla”.

– Olen avokuntoutuksessa. Hakeuduin tänne itse viime syksynä, vanhempieni kyydissä tulin. Kärsin niin kauheista pelkotiloista ja paniikkihäiriöistä, että minun oli pakko tulla hoitoon turvaan.

Sanna sanoi, että hänen paniikkihäiriönsä laukaisivat stressi ja viina. Ne johtivat lopulta psykoosiin.

– Syön seitsemää eri lääkettä. Muun muassa Leponexia.

Leponex on voimakas psykoosilääke.

– Kotiini murtauduttiin syksyllä. Vorot vievät arvoesineeni ja jättivät uhkausviestejä. Pelkäsin niin paljon, etten saanut rikosilmoitustakaan tehtyä.

 

Sairaus hävettää minua

Sanna sanoi, ettei vielä ole tietoa, milloin hän pääsee psykiatrisesta sairaalasta pois.

– Ennuste on kuulemma hyvä. Täällä on hyvä olla. Saan liikkua ja elää vapaasti, ja päätän omista asioistani, hän kuvaili.

– Myönnän, että tämä sairaus hävettää minua. Mielenterveyden pettämisestä ei ole helppo puhua. Toivottavasti tarinani innoittaa jotakuta hakeutumaan itse hoitoon. Yksin ei kannata jäädä. Jälkikäteen olen miettinyt,
että jospa olisin jättänyt viinan vähemmälle. En silti suostu katumaan tekojani. Viinaa join peittääkseni ahdistukseni ja masennukseni, yritin turruttaa tunteitani. Joka aamu alkoi oluella.

 

Ei itsetuhoisia ajatuksia

Sanna huomautti, ettei hänellä ole itsetuhoisia ajatuksia.

– Ei ole koskaan ollutkaan. Yritän katsoa eteenpäin. Yritän myös saada tavata lastani useammin. Hän asuu isällään ja olen palkannut juristin, jotta tapaamisoikeuttani saataisiin laajennettua.

Sanna on seurustellut uuden rakkaansa, ”sissijääkärin” kanssa reilun vuoden. Suhde on kaukana seesteisestä, ja Sanna kertoi murheellisena ongelmista. Aurinko kuitenkin pilkottaa pilven raosta:

– Joulun aatonaattona menimme silti kihloihin. Käyn tapaamassa häntä säännöllisesti, Sanna sanoi.

– Kesällä lähden lomalle Auschwitziin, varasin juuri matkan. Sotahistoria kiinnostaa minua.

 

 

Teksti:Jari Peltomäki
Kuvat:Seiskan toimitus
Jaa Artikkeli:

Älä missaa kuumimpia viihdeuutisia!
Seuraa Seiskaa somessa!