Ohjaaja ja näyttelijä Kati Keskihannu, 42, on esittänyt vuodesta 2017 alkaen Kirjeitä kuolemalle -näytelmää, joka käsittelee kuolemaa lapsen silmin.
Seuraavan esityksen teema on vieläkin vaikeampi.
– Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vaietaan, vaikka vaikeneminen voi suojella tekijöitä, Kati kertoo.
Helmikuussa ensi-iltansa saava Korppipäinen mies -näytelmä pohjautuu haastatteluihin, tutkimuksiin ja Enna Airikin samannimiseen lastenkirjaan.
Autan tunnistamaan
Monet hyväksikäytön uhrit kertovat ymmärtäneensä vasta aikuisina, että heille on tehty väärin.
– Vääryyteen liukuminenkin alkaa ensimmäisestä kosketuksesta. Jos lapsi tai nuori uskaltaisi heti silloin puhua, ei varsinaisen rikoksen tarvitsisi koskaan tapahtua.
Korppipäinen mies -näytelmän tavoitteena on auttaa nuoria tunnistamaan ahdistelu. Katin esitys on tarkoitus viedä esitys yläkouluihin, mutta ennen sitä se kulkee ammattilaisten testiryhmien läpi, ja tekstiä työstetään palautteen perusteella.
– Opastan tunnistamaan katsojan omaa häpeää ja pahaa oloa. Jos nuorille yhtään tulee olo, että "Tiedän, mistä toi puhuu", he saavat samalla tiedon avun tarpeestaan ja hakevat sitä.
Vaiennetaanko lapset?
Tilastot kertovat karua kieltä lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön yleisyydestä. On vaikea arvioida, kuinka paljon tapauksia jää paljastumatta.
– Kouluissa tehdään kyllä kyselyjä, mutta vanhemmat päättävät, saako lapsi vastata niihin. Voi olla, ettei vanhempi halua lapsen tietävän niin pahoista asioista.
– Lapsi saatetaan vaientaa kertomasta lähipiirinsä asioista, jollaisia ei saisi tapahtua.
Häpeä on iso este
Katin näytelmäprojektin suurin ongelma on yhteiskunnan häpeä ja pelko.
– Työtä rahoitetaan joukkorahoituksella. Jokainen varmasti haluaa estää hyväksikäyttötapaukset, mutta monelle aihe on niin vaikea, ettei pysty osallistumaan edes vastustavan työn tukemiseen.
Kati halusi antaa haastattelun Seiskalle, jotta mahdollisesti seksuaalista hyväksikäyttöä kohdannut nuori tai lapsuudessaan hyväksikäytetyksi tullut aikuinen lukisi jutun.
– Lapset ja nuoret eivät puhu, koska eivät halua ravistella koko sukua tai koulua. He eivät tiedä, mitä siitä seuraa.
Kati neuvoo silti etsimään aikuisen ja puhumaan tälle.
– Ja jos ensimmäinen aikuinen ei kuuntele, etsi seuraava. Jos et ketään muuta aikuista löydä, niin puhu minulle. Minä etsin aikuisen, joka kuuntelee, Kati lupaa.