Kallen, 12, ikimuistoinen seikkailu: hurja kyyti Mika Kallion monsteripyörän selässä – kuvat!
Moottorin jylinä peittää kaiken, kun 1 000-kuutioinen superbike kiihdyttää 190 kilometrin tuntivauhtiin keula ylhäällä Alastaron moottoriradan pääsuoralla.
– Nyt rupesi jännittämään, 12-vuotias Kalle Manninen sanoo vähän ennen kuin hän alkaa vetää varusteita ylleen.
Ketäpä ei, kun edessä on kyyti Suomen tämän hetken kovimman ratamoottoripyöräilijän Mika Kallion, 34, kanssa.
Radalla ajelu näyttää sen verran kaistapäiseltä, ettei siihen kyytiin ihan jokainen lähtisi.
– Minä en ainakaan, Kallen isä Ari Manninen toteaa.
Eri moottoripyöräluokissa muun muassa MM-mitaleille yltänyt Mika on nykyään KTM-tallin testikuljettaja. Siinä sivussa hän tarjoaa kerran vuodessa tavallisille tallaajille mahdollisuuden kokea moottoriurheilun hurjimpiin kuuluvaa tunnelmaa.
– Aloimme järjestää näitä kyytejä noin 10 vuotta sitten. Tarkoituksena on tuoda ratamoottoripyöräilyfiilistä niille, jotka eivät sitä muuten pääse kokemaan. Aika tyytyväisen näköisiä ilmeitä näkee, kun kypärä otetaan pois päästä, Mika hehkuttaa.
Mika ja hänen Vesa-veljensä järjestävät kyydityksiä ihan tavallisille ihmisille. Jotkut ostavat syntymäpäiväsankareille lahjakortteja, ja firmat järjestävät tapahtumapäiviä. Silloin tällöin kyyditään myös mediaa.
Tällä kertaa Mika halusi tehdä jotain poikkeavaa ja kysyi Seiskalta, löytyisikö joku alle 18-vuotias, jolla ei muuten ole mahdollisuutta päästä vastaavaan tilanteeseen.
Reportterille tuotti päänvaivaa löytää sopiva nuorukainen parin päivän varoitusajalla. Pulma kuitenkin ratkesi yllättävän helposti. Kalle kuuli puskaradion kautta asiasta ja otti reippaasti yhteyden itselleen entuudestaan tuntemattomaan toimittajaan.
Hän täytti juuri ja juuri turvallisuussyistä vaaditun 12 vuoden ikärajan. Omatoiminen nuori mies puhui itselleen kokemuksen, jota hän ei varmasti koskaan unohtaisi.
Kalle on poikkeuksellisen hiljainen vetäessään jäykkää ajohaalaria ylleen. Ennen lähtöä Mika antaa vielä viimeisiä ohjeita.
– Jos tulee joku ongelma, koputa minua kylkeen. Jos et saa käsiä irti, huuda niin kovaa kuin pystyt. Kyllä minä yleensä sen kuulen, Mika opastaa.
Moottori räjähtää käyntiin ja Mika syöksyy radalle Kalle selässään.
Pyörä kiihtyy nollasta sataan noin kolmessa sekunnissa. Alastarolla päästään parhaimmillaan 190 kilometrin tuntivauhtiin. Radalla on muutama tiukka mutka, joissa ajetaan kovaa. Pääsuoralla prätkän keula on ilmassa koko ajan, kun takana on matkustaja painona.
Mika oli oikeassa sanoessaan, että ajon jälkeen näkee tyytyväisen näköisiä kavereita, kun kypärä otetaan pois. Kalle on yhtä hymyä.
– Aika kovaa joutui puristamaan. Se keuliminen oli tosi kivaa. Vitsit, mä haluaisin mennä uudelleen, hän hihkuu.
– Ei huono juttu, Ari-isä toteaa poikansa ilon nähdessään.