Uutiset

Ex-missi ja näyttelijä Pirkko Mannola elokuvauransa alusta: ”Olin helppo, halpa ja valmis kaikkeen!”

28.06.2019 20:33

Parikymppinen tummaverikkö Pirkko Mannola voitti Miss Suomi -tittelin yllättäen vuonna 1958, ja siitä alkoi aina iloisen ja yhä elämästä nauttivan Pirkon yli 60 vuotta kestänyt huikea ura julkisuudessa.

Pirkko on näytellyt miltei kolmessakymmenessä elokuvassa, joista ikimuistoisimmat kultaisella 1960-luvulla: Iskelmäketju, Kaks’ tavallista Lahtista, Tähtisumua, Tyttö ja hattu, Opettajatar seikkailee

– Muistan, kuinka olin jollain mannekiinikiertueella Oulussa 1959, kun Suomen Filmiteollisuuden legendaarinen tuottaja T.J. Särkkä kutsui minut kuvauksiin Helsinkiin. Eihän siitä voinut kieltäytyä, Pirkko hymyilee.

– En tiedä, olinko joku viime hetken hätäpestaus vai mikä, mutta kauhealla kiireellä minut kiidätettiin koekuvauksiin. Sain roolin, ja siitä alkoi elämäni ensimmäisen elokuvan kuvaukset.

Yks’ tavallinen Virtanen -kuvauksista on 60 vuotta, mutta Pirkko muistaa, kuinka hän nojaili koivuun ja aukoi suutaan.

Eila Pellinen nimittäin oli minun lauluääneni. Kaikki kappaleet oli valmiiksi laulettu etukäteen. Moni on tullut sanomaan, että ”Kylläpä lauloit hyvin siinä elokuvassa” ja minä olen tokaissut takaisin, että ”Kiitos, mutta se en ollut minä.”

Nina ja Erik (1960) oli Pirkon mielestä hyvä yritys tehdä nuorisojengikuvausta, mutta replikointi ontui. – Oli olevinaan rohkeaa, kun minua kuvattiin takaa kävellessäni nakuna saunasta uimaan.
Nina ja Erik (1960) oli Pirkon mielestä hyvä yritys tehdä nuorisojengikuvausta, mutta replikointi ontui. – Oli olevinaan rohkeaa, kun minua kuvattiin takaa kävellessäni nakuna saunasta uimaan.

 

Lue myös: Näyttelijälegenda Pirkko Mannola, 80, ja kiekkoguru Göran Stubb, 84, yllättävät: Nautimme syntisestä elämästä!

Pärjäsin tyttöcharmilla

Eläväinen Pirkko sanoo olleensa lapsena ennemminkin ujo kuin parrasvaloissa viihtyvä.

– En näytellyt koskaan, lauloin kyllä ja tanssin balettia. Minut repäistiin elokuvakameran eteen ihan pystymetsästä, olin täydellinen ummikko. SF-filmillä oli vielä 1940-luvulla filmikoulu, missä he kouluttivat muun muassa Ester Toivosen. Olisipa se ollut minunkin aikanani!

Hän sanoo, että kukaan ei ehtinyt opettaa häntä näyttelemiseen. Vasta myöhemmin Pirkon aviomies, jo edesmennyt elokuvalegenda Åke Lindman antoi vaimolleen arvokkaita vinkkejä.

– Minä pärjäsin nuoren tytön charmilla ja hyvillä kuvaajilla. Näytin ainakin aina kauniilta, kun taitavat kuvaajat hoitivat esimerkiksi valaistuksen todella tyylikkäästi. Elokuvaaja Kalle Peronkoski erityisesti: hänen kuvakulmansa ja asetelmansa olivat kerrassaan maagisen hienoja ja graafisia.

Iskelmäketju- elokuva (1959) oli Hannes Häyrisen ainoa ohjaustyö. Pirkko näytteli Lasse Liemolan kanssa pääroolit. – Kauhea, kun näytän vanhalta tässä. Vaatteet ja tyyli sen tekevät.
Iskelmäketju-elokuva (1959) oli Hannes Häyrisen ainoa ohjaustyö. Pirkko näytteli Lasse Liemolan kanssa pääroolit. – Kauhea, kun näytän vanhalta tässä. Vaatteet ja tyyli sen tekevät.

 

Lue myös: Göran Stubb, 83, hehkuttaa rakastaan Pirkko Mannolaa, 79: Pirkko petaa ja kokkaa minulle – hän yrittää minusta 100-kiloista!

Olin valmis kaikkeen

Pirkko Mannola sanoo, että tuottaja T.J. Särkkä oli paitsi suomalaisen elokuvan suurmies, myös tarkan markan bisnesmies.

– Hän näki, että missit tuottavat rahaa. Koska kilpailu oli kovaa, Särkkä teki kanssani kolmevuotisen sopimuksen ja maksoi minulle kuukausipalkkaa. Summa ei todellakaan ollut iso. Mutta minä olin helppo ja halpa ja aina valmis kaikkeen, Pirkko nauraa.

Juokse kuin varas (1964) oli suomalais-amerikkalainen tuotanto. Pirkko näytteli englanniksi Richard Longin kanssa. – Hän söi meillä kotona rapuja. Filmi taisi flopata.
Juokse kuin varas (1964) oli suomalais-amerikkalainen tuotanto. Pirkko näytteli englanniksi Richard Longin kanssa. – Hän söi meillä kotona rapuja. Filmi taisi flopata.

 

Lue myös: Pirkko Mannolan sukumökki Korppoossa myyntiin: ”Åken kuoleman jälkeen en ole käynyt siellä!”

Myös Siiri Angerkoski oli SF:n kuukausipalkkaisten näyttelijöiden listalla, myöhemmin myös Åke Lindman ja Tamara Lund.

– 1960-luvulla elokuvia tehtiin liukuhihnalla. SF:n jättimäisillä studioilla Helsingin Liisankadulla oli oivat puitteet tuottaa kaikenlaista. Filmasimme yötä päivää. Minä vuokrasin pienen yksiönkin studioiden liepeiltä, jotta ehdin käydä joskus kotonani nukkumassa.

Esimerkiksi Toivelauluja-elokuvan (1961) häävalssi on kuvattu studiolla yöllä.

– Tuntuihan se hämmentävältä eläytyä häävalsiin Esko Salmisen kanssa lavasteissa keskellä yötä!

Teksti:Jari Peltomäki
Kuvat:Matti Matikainen ja Yle
Jaa Artikkeli:
Enemmän irti Seiskasta täysin ilmaiseksi! Klubilaisena saat lisää julkkisuutisia, ekstrakilpailuja ja viihdettä joka päivä.
Liity ilmaiseksi!

Älä missaa kuumimpia viihdeuutisia! Seuraa Seiskaa somessa!