Uutiset

Entinen Karhu-ryhmän poliisi Harri Gustafsberg: Stressi vei jopa näkökyvyn!

24.10.2016 18:03

Yli 20 vuotta poliisin valmiusyksikössä eli Karhu-ryhmässä työskennellyt Harri Gustafsberg tietää, millaista on työskennellä valtavan stressin alla. Satojen keikkojen kokemuspankki opetti hänet käsittelemään henkistä painetta ja taklaamaan sen vaikutusta suoritustasoon hengenvaarallisissa työtehtävissä.

Poliisiuransa lopulla Gustafsberg havaitsi, ettei silloisessa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä annettu valmiuksia henkisen suorituskyvyn parantamiseen. Karhun operatiivisena johtajana ja kouluttajana työskennellyt mies ymmärsi, että asiaan pitäisi perehtyä.

– Poliisin rekrytoinnissa käytettävä kartoitusmenetelmä blokkaa aika hyvin ihmiset, jotka eivät kestä stressiä. Henkinen suorituskyky on kuitenkin niin kuin mikä tahansa muukin taito: se vaatii harjoittelua, Harri Gustafsberg selittää.

 

Ei huuhaata

Gustafsberg pääsi tutkimaan mielen valmentamista osana Kanadan yliopiston rahoittamaa ja johtamaa tutkimus- ja kehittämishanketta. Hän kehitti menetelmän, jota testattiin ensimmäiseksi Tampereella Poliisiammattikorkeakoulussa. Siellä selvitettiin, miten mentaalivalmennettujen poliisikoululaisten tilannetietoisuus ja päätöksentekokyky poikkeavat painetilanteessa verrokkiryhmään nähden.

– Erot ryhmien välillä olivat todella suuria. Oli hienoa huomata, että vuosien saatossa muodostuneelle kokemukselle saatiin nyt tieteellinen vahvistus. Mielen valmentaminen ei ole enää mitään huuhaata, Gustafsberg kehaisee.

– Koko asiassa on kyse siitä, että kun joudumme henkisen paineen alle, kohdistamme huomiomme vääriin asioihin. Henkinen suorituskyky on sitä, että tietoisuus vallitsevasta tilanteesta pysyy korkealla vaikeissakin olosuhteissa. Osoitimme, että taitoa pystyy opettamaan.

 

Muisti meni

Karhu-ryhmässä viettämiensä vuosien aikana huippukoulutettu Gustafsberg kohtasi henkiset rajoitteensa useaan otteeseen. Hengenvaarallisissa tilanteissa hän on jopa menettänyt näkökykynsä ja muistinsa.

 

Gustafsbergillä ehti olla työparina myös kolme poliisikoiraa. – Tässä on vieressä viimeinen koirani Epi, joka teki rinnallani pitkän ja menestyksekkään uran.

 

– Olimme jollain tehtävällä, jossa henkilö oli ammuskellut. Kun menimme hakemaan kohdehenkilöä asunnosta, lähetin koiran sisälle. Samalla hetkellä menetin näkökykyni, enkä ymmärtänyt, mistä oli kysymys. Jännitin koiran puolesta, kuoleeko se haulikkomiehen käsittelyssä, Gustafsberg tunnustaa.

 

Pakene, taistele tai jäädy

Gustafsbergin menetelmällä stressin vaikutus suoritukseen on mahdollista minimoida. Hän kuitenkin muistuttaa, että ihmisen henkisellä kapasiteetilla on rajansa. Jos stressin sietokyky ylittyy, koulutuksessa opitut asiat muuttuvat merkityksettömiksi.

– Ei ole olemassa mitään temppua, mikä pelastaa ihmisen alkaneelta paniikilta. Kun oma fysiologia ohittaa tahtotilan, kukaan ei voi ennustaa mitä tapahtuu. Äärimmäisessä tilanteessa ihminen joko pakenee, taistelee tai jäätyy. Siihen tilaan joutuminen edellyttää hengenvaaranuhkaa, Gustafsberg selittää.

 

Täydellisyys on illuusio

Poliisin toiminta maksimaalisen stressin alla on ollut viime aikoina runsaasti otsikoissa. Poliisi on joutunut ampumaan tänä vuonna jo useita rikoksesta epäiltyjä, ja yksi konstaapeli on kuollut virkatehtävissä.

Gustafsberg ei kommentoi yksittäistapauksia tutkijana, mutta entisenä poliisimiehenä hän ymmärtää, mitä virkaveljien mielessä liikkuu tällaisissa tilanteissa.

– Jos joku on menettänyt henkensä tai vammautunut pahasti, sen jälkipuinti on aina raskasta riippumatta siitä, vaikka olisi toiminut oikein. Puhumattakaan siitä, jos poliisi on tehnyt virheen. Tiedän entisiä kollegoita, jotka eivät ole pystyneet elämään valintojensa kanssa, hän paljastaa.

– Olemme ihmisiä, joten täydellisyyteen pyrkiminen on suuri illuusio. Silloin kun virhe maksaa työkaverin, sivullisen tai kohdehenkilön hengen, se on aina iso juttu. Kaikki eivät kestä seurauksia, vaikka pystyisivätkin puristamaan liipaisimesta.

 

Lisää poliisi- ja rikosaiheista löydät Seiskan Youtube-kanavalta - siellä on muun muassa tämä ex-Cannonball-miehen Marko Lönnqvistin haastattelu!

 

 

Teksti:Juha Nurmi
Kuvat:Seiskan toimitus
Jaa Artikkeli:

Älä missaa kuumimpia viihdeuutisia! Seuraa Seiskaa somessa!