Uutuuskirja: pelätty rikollispomo Keijo Vilhunen eli onnellisen lapsuuden, mutta yksi hetki muutti kaiken – ”Sen jälkeen en kokenut olevani vastuussa kenellekään”
Toimittajana ja radiojuontajana tunnettu Aki Linnanahde, 43, on kirjoittanut kirjan Suomen kenties pelätyimmästä ja vaikutusvaltaisimmasta rikollispomosta, Keijo "Keke" Vilhusesta, 62.
Vetävästi kirjoitettu uutuuskirja Vilhunen (Otava) kertoo elämänmakuisen tarinan espoolaispojasta, joka hyvistä lähtökohdista huolimatta ajautui alamaailmaan ja lopulta koko kotimaisen rikollismaailman huipulle.
Toisinkin olisi voinut käydä. Kirjassa kerrotaan keväällä 1960 syntyneen Keijon auvoisesta lapsuudesta Espoossa. Hän putkahti maailmaan liperiläislähtöisille vanhemmille, Reino ja Hillevi Vilhuselle, jotka tahtoivat kovasti toivomalleen lapselleen hyvää.
Tulevan rikollispomon Reino-isä oli uutuuskirjan mukaan ahkera mies, joka rakennusmestariksi opiskeluiden ohella elätti perheensä rakennustöitä tekemällä. Kotia ja poika hoiti äiti-Hillevi, johon paatuneella rikollispomolla on ollut aina lämpimät välit.
Linnanahteen kirjassa äidin ja pojan välejä kuvaillaan ”erityiseksi” ja että Keke oli vilkkaudestaan huolimatta ”poikkeuksellisen herkkä” lapsi.
– Keijolle äidin sana oli pitkään laki, eikä kovan rikollisen elämän myöhemmin valinnut Keijo asettunut koskaan äitiään vastaan hurjimpinakaan aikoinaan. Päinvastoin. Keijo kunnioitti suuresti äitiään ja pyrki auttamaan häntä aina, kun mahdollista, kirjassa kerrotaan.
Uutuuskirjassa vihjataan, ettei perusteellisesti työelämään uppoutuneella Reino-isällä ollut ehkä riittävästi aikaa antaa rakkautta pojalleen. Hän potki poikaansa kuitenkin elämässä eteenpäin huomattuaan, ettei Keken koulunkäynnistä meinannut tulla mitään.
Reino Vilhusen kerrotaan kirjassa järjestäneen pojalleen töitä omasta rakennusfirmastaan. Keijo siirtyi pulpetin äärestä täysipäiväiseen työelämään jo 16-vuotiaana, mutta kaverit, päihteet ja jännityksen hakeminen olivat yhä enemmän nuorukaisen mielessä.
– Ilmiselvästi Keijo oli vilkas ja omapäinen lapsi, jota kaikenlainen jännä veti puoleensa. Keijo Vilhusen kaltainen nuori olisi ennemmin tai myöhemmin löytänyt ympärilleen samanlaisen porukan, vaikka hän olisi istunut kaikki illat köytettynä kotonaan, Linnanahde kirjoittaa uutuuskirjassaan.
Helppo raha ja hämärät bisnekset alkoivat houkutella Keijoa muihin hommiin. Reino Vilhunen ei kuitenkaan ehtinyt nähdä poikansa rynnistystä rikollismaailman huipulle, sillä hän menehtyi vain 46 vuoden iässä äkilliseen sydänkohtaukseen keväällä 1983.
– Isä oli viimeinen auktoriteetti. Sen jälkeen en kokenut olevani vastuussa kenellekään, vaan annoin mennä, Keke kertoo kirjassa.
Aki Linnanahde niputtaa Keken traagiset elämänvalinnat seuraavasti:
– Keijo Vilhusella oli kotona oma perhe, rakastava äiti ja sisko sekä hyvä näkymä tehdä rehellistä työtä. Aika monta syytä, joiden varaan rakentaa elämää. Kuten miehen oma elämäntarina on osoittanut, sekään ei aina riitä.
Jos äiti oli Kekelle läheisempi, tuleva rikollispomo peri ominaisuuksia enemmän isältään.
Aki kuvailee, kuinka isää ja poikaa yhdisti samanlainen luonne: kumpikin oli kuulemma sinnikäs jääräpää, joka pyrki saavuttamaan tavoitteensa vaikka väkisin.
Isältään poika oli perinyt myös kavereiden auttamisen taidon. Mutta siinä missä Reino Vilhunen järjesteli tutuilleen töitä rakennustyömailta, Keijo puki myöhemmin luottomiehilleen rikollisjengin liivit niskaan.
Kursivoidut kohdat ovat siteerauksia Aki Linnanahteen kirjasta Vilhunen (Otava).
