Ukrainan sodan uhreja auttavan Operaation Toivon perustajilla rankka rikostausta: talousrikoksia, vainoamista, lähestymiskiellon rikkomista ja rattijuopumuksia
Operaatio Toivo syntyi heti Ukrainan sodan sytyttyä.
Tuolloin espoolaisrouva Säde Westerlund rukoili aviomiehensä Juha Kråkbackan kanssa. Uskossa olevalle pariskunnalle tuli rukouksen myötä suuri tarve auttaa Ukrainan uhreja. Näin syntyi Facebook-ryhmä Operaatio Toivo, jolla on nyt reilusti yli 46 000 jäsentä.
Samalla Operaatio Toivo herätti valtaisan mediakiinnostuksen, jonka myötä Westerlund ja Kråkbacka ovat antaneet lukuisia haastatteluja eri tiedotusvälineille.
Hyväntekeväisyysoperaatio Toivon Facebook-sivuilta huomaa, kuinka avuliasta väkeä suomalaiset ovat.
Aika pian hankkeen pienkeräys tuli täyteen. Pienkeräysluvassa kattorajana on 10 000 euroa, ja sama henkilö voi hakea kyseistä lupaa enintään kahdesti kalenterivuoden aikana.
Ei siis ihme, että Operaatio Toivo on joutunut ilmoittamaan uusista keräyslupanumeroistaan.
Operaatio Toivon pienkeräysluvat eivät ole olleet hankkeelle kasvonsa antaneen pariskunnan nimissä. Niitä ovat pyörittäneet kokonaan toiset ihmiset.
Operaatio Toivo on jakanut seuraajilleen ohjeita, mitä Ukrainassa tällä hetkellä tarvitaan.
– Luotiliivit (ei peruspistoliivejä vaan luodinkestävät), droneja, joissa livekuvaa näyttävä kamera (ei leluja), yökiikari/pimeänäkölaitteet ja lämpökamerat (meillä Suomessa metsästyskäyttöön tarkoitetut mallit).
Lisäksi Operaatio Toivo herättelee seuraajiaan myös rahalahjoituksilla.
– Tällä hetkellä tavaraa on niin paljon, että sitä on vaikea säilöä/toimittaa koordinoidusti, joten raha on nyt suositellumpi tapa, Facebook-sivuilla ohjeistetaan.
Seiskan tekemän selvitystyön perusteella käy ilmi, että Operaatio Toivon perustaneella pariskunnalla on varsin pitkä ja monipuolinen rikosrekisteri.
Säde Westerlund joutui poliisin haaviin ensimmäistä kertaa vuonna 2014, kun hän kaahasi Länsiväylällä humalassa.
Heti seuraavana vuonna hän uusi rikoksensa. Tuolloin espoolaisrouva kaahasi poliisia pakoon keskellä kaupunkia. Kun poliisi sai Westerlundin lopulta kiinni, hän puhalsi 2,46 promillea.
Säde Westerlundilta löytyy Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta viisi yksipuolista velkomustuomiota, joista tuorein on tältä vuodelta.
Hyväntekijän olemuksesta huolimatta Säde Westerlund on syyllistynyt rikoksiin etenkin Espoossa. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut hänet peräti 11 eri rikoksesta. Tuomiot on annettu huhtikuussa 2020.
Säde tuomittiin muun muassa vainoamisesta, kunnianloukkauksesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta. Lähestymiskieltoa hän oli rikkonut peräti yhdeksän kertaa. Westerlundin tekemien rikosten uhreina oli kaksi ihmistä.
Rikoksista hän sai viiden kuukauden ehdollisen tuomion.
Westerlundin aviomiehellä on pitkä ja rankka rikostausta. Juha Kråkbacka, entiseltä nimeltään Varismäki, aloitti rötöstelyt vuonna 2005 talousrikoksilla.
Vuosien aikana mies on saanut useita eripituisia talousrikostuomioita Pohjanmaalla, jotka ovat johtaneet eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
Pisin tuomio tuli vuonna 2016, kun Kråkbacka tuomittiin Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa peräti 12 eri talousrikoksesta.
Miehelle rapsahti tuomioita useista törkeistä kirjanpito- ja veropetosrikoksista. Lisäksi hän sai tuomiot törkeästä velallisen epärehellisyydestä sekä liiketoimintakiellon rikkomisesta.
Näistä rikoksista Kråkbacka lähti lukemaan tiilenpäitä vankilaan kahdeksi vuodeksi.
Seiska tavoitti Säde Westerlundin.
Hän myönsi avoimesti pariskunnan rikollisen menneisyyden.
– Olemme jättäneet menneisyyden taaksemme, ja nykyään olemme uskossa. Teemme yhteistyötä paljon Saalem-seurakunnan kanssa, mutta Operaatio Toivo on uskontovapaa yhteisö, Säde kertoi.
Seiska tavoitti myös Saalem-seurakunnan papin, joka antoi pariskunnasta varsin positiivisen kuvan.
Säde kertoi, että nimenomaan heidän menneisyydestään johtuen, pariskunta ei ole edes halunnut hakea pienkeräyslupaa hankkeelle. Tosin hakemus olisi saattanut pysähtyä poliisilaitoksella, sillä poliisin mukaan myös pienlupahakijoiden taustat kartoitetaan.
– Operaatio Toivon rahaliikennettä käsittelee kokonaan toiset henkilöt.
– Kaikki tullaan tilittämään ja raportoimaan sääntöjen mukaan, Säde lupaa.
Samalla Säde kiitteli, kuinka ihmiset ovat omilla rahoillaan ostaneet esimerkiksi tarpeellisia luotiliivejä ja lämpökameroita.
– Me toimittamme nämä tarvikkeet Puolan ja Ukrainan rajalle, jossa meillä on varasto. Varastosta tarvikkeet lähtevät eteenpäin kohteisiin. Meidän kauttamme apua kulkee näppärästi sellaisiin paikkoihin, joihin isot hyväntekeväisyysorganisaatiot eivät aina ehdi apua edes toimittaa, Säde kertoo.
Vaikka Operaatio Toivon taustahenkilöillä on rankka rikosmenneisyys, Seiskan tietoon ei ole tullut mitään väärinkäytöksiä.
Hyväntekeväisyyskohteita valitessa kannattaa silti olla tarkkana, sillä aina on heitä, jotka huijaavat ihmisten hädällä.
Pienkeräysluvan yhteydessä tulee ilmoittaa keräysnumero. Aina tämäkään ei estä huijausta, sillä esimerkiksi Facebookissa huijarit ovat toisinaan antaneet vääriä keräysnumeroita.
Mikäli hyväntekeväisyyshankkeen takana on rekisteröity yhdistys, valvonta on entistä tarkempaa. Yhdistykset ovat Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteröimiä ja niiden toimintaa valvotaan monin tavoin, muun muassa vuosittaisten tilintarkastusten avulla.
Esimerkiksi Vastuullinen Lahjoittaminen -sivusto neuvoo kansalaisia huomioimaan tiettyjä seikkoja hyväntekeväisyysorganisaatioita valitessa.
Muun muassa Suomen Punainen Risti, Pelastakaa Lapset, Unicef, Kirkon Ulkomaanapu ja Fida tunnetaan luotettavina organisaatioina, jotka tällä hetkellä keräävät rahaa Ukrainan hyväksi.
Katso myös Seiskan viihdeuutiset: