Jarkko ”Jara” Sipilä on yksi maan tunnetuimmista rikostoimittajista. Uransa hän aloitti vuonna 1991 Helsingin Sanomista.

Jarkko on myös erittäin tuottelias kirjailija. Hänen kynästään lähtöisin olevaa Takamäki-dekkarisarjaa on kiitelty poliisityön äärimmäisen tarkasta ja todenmukaisesta kuvauksesta. Takamäkiä on ilmestynyt loppukesään 2021 mennessä 21 kappaletta.

Lisäksi Jarkko on kirjoittanut kolmoismurhaaja Lauri ”Late” Johanssonin elämäkerran.
Päivätyöltään Sipilä on MTV:n rikostoimituksen päällikkö ja tekee Pekka Lehtisen kanssa ajankohtaisiin rikosjuttuihin perustuvaa Rikospaikka-ohjelmaa.

Suomen tunnetuimpiin murhamysteereihin kuuluva tapaus käynnistyi, kun 18-vuotiaat Nils Gustafsson ja Seppo Boisman sekä 15-vuotiaat Tuulikki Mäki ja Irmeli Björklund lähtivät telttaretkelle kauniin järven rannalle. Nelikon idyllinen telttailu sai kuitenkin karmean käänteen aikaisin aamulla 5. kesäkuuta 1960, kun seurueen päälle hyökättiin. Seppo, Tuulikki sekä Irmeli saivat surmansa. 

– Bodomin murhat on klassikkotapaus Suomen rikosmysteerien listalla. Selvittämättömäksi tämä kyllä jää, Jarkko toteaa.

Ainoaa henkiin jäänyttä Nilsiä pidettiin pitkään niin ikään uhrina, mutta vuonna 2005 häntä syytettiin Espoon käräjäoikeudessa tovereidensa murhista. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi syytteet.

Bodomin murhia on yritetty ratkaista jopa selvänäkijöiden avulla. Ainoa eloonjäänyt oli Nils Gustafsson, joka ei hypnoosissakaan pystynyt kertomaan tutkijoille ratkaisevaa vihjettä.

Vuoden 2012 äitienpäivänä Itä-Helsingin Puotilassa paljastui yksi rikoshistoriamme vastenmielisimmistä tapauksista. Pienestä asunnosta poliisi löysi 8-vuotiaan Vilja Eerikan ruumiin. Tytön isä Touko Tarkki ja tämän naisystävä Sirpa Laamanen olivat sitoneet ja paketoineet tytön niin, että tämä tukehtui kuoliaaksi. 

– Vilja Eerikan tapaus on vastenmielisyydessään yksi suurimmista rikoshistoriamme tapauksista. Se nosti esille lastensuojelun ongelmakohdat, koska tyttöä ei ollut pystytty suojelemaan.

Lopulta kaksi sosiaaliviranomaista tuomittiinkin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Johtavassa asemassa ollut sosiaalityöntekijä sai sakot, mutta Vilja Eerikan asioista vastannut työntekijä jätettiin tuomitsematta. Hän menetti Vilja Eerika -tapauksen paljastuttua terveytensä ja työkykynsä.

8-vuotiaan tytön murhasta tuomittiin elinkautisiin isä Touko Tarkki sekä tämän naisystävä Sirpa Laamanen.

Suomen kaltaisessa lintukodossa järkytyttiin pahan päiväisesti vajaa kymmenen vuotta sitten, kun keskusrikospoliisi alkoi selvittää Helsingin poliisin huumerikosyksikön päällikön Jari Aarnion tekemisiä.

Lopulta paljastui, että hän oli pyörittänyt satoja kiloja hasista Suomeen tuonutta huumeliigaa.

– Onhan tämä Aarnion kokonaisuus aivan ainutlaatuinen. Täysin uskomatonta, että tämän tason poliisipäällikkö osoittautuu huumeliigan pomoksi ja myöhemmin vielä tuomitaan murhasta. Lisäksi Aarnio-kokonaisuudesta selvisi, että poliisijohdon valvonta oli ollut mitätöntä.

Murhatuomiosta puhuessaan Jarkko viittaa tapaukseen, jonka juuret kantavat aina vuoteen 2003 saakka, kun ruotsalainen rikollinen Volkan Ünsal murhattiin Helsingin Vuosaaressa. Aiemmin tapauksesta tuomittiin kolme ammattirikollista, ja vuoden 2020 joulukuussa Jari Aarnio sai tuomion murhasta. Tuomion perusteena on, että huumepoliisin johdossa jo tapahtuma-aikaan toiminut Aarnio olisi saanut vihiä tulevasta Ünsalin henkirikoksesta, mutta ei estänyt sitä.

Vuoden poliisinakin vuonna 1987 palkittu Jari Aarnio sai 10 vuoden tuomion huumerikoksistaan. Lisäksi hän on saanut murhasta käräjäoikeudessa elinkautisen, mutta tapaus odottaa vielä hovioikeuden käsittelyä.

Sangen näkyvä rikoskokonaisuus oli Jarkon mukaan urheilumaailmasta yllättäen paljastunut vyyhti. Vuoden 2001 hiihdon MM-kisoissa avautuneen dopingskandaalin muistavat kaikki. 

– Mediassa dopingista puhuttiin jo vuonna 1998, kun STT julkaisi jutun, jossa väitettiin hiihtäjä Jari Räsäsen käyttäneen kasvuhormonia. Tuolloin oikeus ei uskonut juttua, ja STT:n päätoimittaja sekä jutun tehnyt toimittaja tuomittiin sakkoihin ja maksamaan korvauksia muun muassa Räsäselle sekä hiihtoliiton johtajille.

Myöhemmin on käynyt selväksi, että dopingia oli tosiasiassa käytetty jo ennen Lahden skandaalia. Tämän myönsi muun muassa vuonna 2011 menehtynyt, Lahdessa dopingia käyttänyt Mika Myllylä. Hän oli myös todistajana doping-oikeudenkäynnissä muutama kuukausi ennen kuolemaansa.

– Tässä STT-tapauksessahan on valehdeltu härskisti oikeudessa ja käytetty oikeusjärjestelmää hyväksi rikoksen tekemiseen, Jarkko pamauttaa.

Suurelta yleisöltä on saattanut mennä ohi Suomen suurin taiderikosvyyhti, josta on käyty oikeutta viime vuosina. Tapauskokonaisuudessa oli kyse miljoonien eurojen petoksista

– Tähän liittyy härskiä taidekeräilijöiden hyväksi käyttämistä. Taideväärennösten sarja on kokoluokassaan poikkeuksellinen.

Taiderikosten tiimoilta julkisuuteen nostettiin Veli Seppä, joka on lempääläläinen eläkkeellä oleva hitsari. Taiteellisesti lahjakas mies oli väärentänyt taitavasti nimekkäiden taiteilijoiden teoksia Helene Schjerfbeckistä Pablo Picassoon ja ranskalaiseen Fernand Legeriin. Hän ei kuitenkaan itse koskaan saanut hänelle luvattuja suuria korvauksia. Seppää oli muun muassa uhkailtu sormien katkaisemisella, jos hän olisi lopettanut väärennösten tehtailun.

Isot huumeliigat ovat käyttäneet viime vuosina salaisiksi uskomiaan puhelinverkkoja. Suomesta yhtenä esimerkkinä on Katiska-liiga, jossa viranomaisten mukaan Niko Ranta-aho ja kumppanit käyttivät ainakin Encrochat-puhelinverkkoa.

– Näitä palveluita on aikaisemmin rosvojen keskuudessa pidetty turvallisina, mutta sitä ne eivät todellisuudessa ole. Poliisi on palvelut murrettuaan päässyt todella suurien organisaatioiden toimintaan käsiksi.

Tuoreimpana tapauksena Jarkko nostaa Anom-viestipalveluun liittyvän maailmanlaajuisen poliisitutkinnan, jossa FBI:llä oli pitkään pääsy palveluun rikollisten tietämättä. 

– Rosvoja kusetettiin tässä rankasti. Syksyllä selvinnee, miten suuria kokonaisuuksia Suomessa on paljastunut, Jarkko pohtii.

Tarjoilijatar Inga Myllärin kohtalo hakee hyytävyydellään vertaistaan. Vuoden 1957 uudenvuodenaattona juhlimaan lähteneen kolmekymppisen tarjoilijan elämä päättyi samana yönä. 

Ravintolaillan aikana bussikuskeihin tutustunut Inga päätyi kovassa humalassa erääseen bussiin, jossa kuljettajat joukkoraiskasivat hänet yön aikana. Ingan ruumis löytyi lopulta Espoon Leppävaarasta, joka oli silloin vielä maaseutua. 

– Ingan kohtalossa hurjinta oli se, kuinka häntä uhrina syytettiin mediassakin. Tuohon aikaan humalassa ollutta naistarjoilijaa paheksuttiin. Karmeaa on myös se, että bussikuskit selvisivät lopulta pienillä tuomioilla.

Korkeimmasta oikeudesta saadut tuomiot olivat puolesta vuodesta vuoteen.
Kukaan tekoon syyllistyneistä kuljettajista ei ole enää hengissä. Viimeinen menehtyi vuonna 2014.