Reijan hurja kutomissavotta valmistui! Villasukat lämmittävät nyt merikarhujen tassuja jopa Karibialla asti

Kotimaa | 08.05.2021 18:03

Alkukeväästä Seiska ja Novita Oy tempaisivat yhdessä Seiskan lukijan Reija Puttosen, 67, kanssa.

Reijan Tiina-tytär oli ottanut Seiskaan yhteyttä ja kertonut äitinsä loputtomasta innosta tehdä villasukkia. Tästä käynnistyi hyväntekeväisyysprojekti, jossa teräsmummo-Reija kutoi hyväntekeväisyyteen sata villasukkaparia. Urakka valmistui vapun kynnyksellä.

Teräsmummo ei ollut moksiskaan ponnistuksesta. Joka päivä hänen hyppysissään oli syntynyt yksi pari sukkia.

– Olen ollut aina kova ompelemaan. Välillä piti pitää hetki taukoa, kun käteen tuli pientä kipua. Ei sen suurempia ongelmia, Reija kuvailee.

Ihan vaivatta ei sukkien kutominen Reijalta mennyt. – Täytyi pitää pientä taukoa, kun käsi kipeytyi, mutta ei sen suurempaa, hän nauroi sukkia haetttessa.
Ihan vaivatta ei sukkien kutominen Reijalta mennyt. – Täytyi pitää pientä taukoa, kun käsi kipeytyi, mutta ei sen suurempaa, hän nauroi sukkia haetttessa.

Sukkia Karibialle asti

Seiskalle satoi runsaasti ehdotuksia siitä, mihin Reijan sukkasadon voisi luovuttaa. Lopulta valinta osui Suomen Merimieskirkkoon, jonka kautta ne päätyvät lämmittämään aitojen merikarhujen varpaita.

Seiska kävi viemässä saaliin Merimieskirkolle.

– Kiitos paljon lahjoituksesta, nämä tulevat tarpeeseen. Viime vuonna saimme lähes 1 500 paria villasukkia lahjoituksena. Sukat ovat löytäneet jalkansa jopa Karibianmereltä asti, Jaakko Laasio yhdistyksestä kertoo.

”Kelpaavat aina”

Villasukat ovat olleet jo vuosia seiloreiden suurin toive Merimieskirkolta. Harva tietää, että merimiesten jalat joutuvat koville rankan työn tiimellyksissä.

– Sukat kelpaavat aina, onpa sitten kesä tai talvi, Jaakko paljastaa.

Suomen Merimieskirkolla on Suomessa seitsemän toimipistettä ja maailmalla viisi.

– Suomessa meillä on toimipiste kussakin suurimmassa satamassa. Ulkomailta meidät löytää muun muassa Hampurista, Rotterdamista, Ateenasta, Lontoosta, ja onpa meillä työntekijä jopa Aurinkorannikolla. Lisäksi sosiaalikuraattoreita seilaa myös monien laivojen mukana henkisenä tukena pitkillä työrupeamilla, Jaakko selvittää.

Suomen Merimieskirkon Marko Toljamo ja Jaakko Laasio ovat lahjoituksesta mieleissään.

Seiloreiden tukena

Suurin osa Merimieskirkon työstä tehdään maailmalla. Asiakkaita ovat pääsääntöisesti rahtilaivojen merimiehet.

– Koronan myötä laivoilla vierailu on jäänyt lähinnä laiturilla käymiseen. Normaalisti merimiehet tapaavat toisiaan toimipisteillämme.

Merimieskirkon toiminta perustuu pitkälti avustuksiin, perintöihin ja tukiin.

– Noin 20 prosenttia toimintamme rahoituksesta tulee lahjoituksina. Aina tuki ei ole rahallista, vaan se on myös tavaraa, kuten nyt, Jaakko kertoo.

Suomen Merimieskirkko

* Perustettu 1875

* Suomessa seitsemän toimipistettä

* Euroopassa viisi toimipistettä, ja maa ilman merillä liikkuvia ammattilaisia

* Järjestää tukitoimintaa, tapahtumia ja kursseja

* Toimipisteissä palveluja merimiesten lisäksi muillekin suomalaisille

Teksti:Olli Suominen
Kuvat:Atte Kajova ja Olli Suominen
Jaa Artikkeli:

Älä missaa kuumimpia viihdeuutisia!
Seuraa Seiskaa somessa!