Porvoon Tolkkisissa sisäkissana elellyt Kosti karkasi heinäkuussa 2019 yläkerran ikkunasta.
– Se katosi kuin savuna ilmaan. Mitään havaintoja ei siitä ollut, vaikka etsinnät ja tiedotus olivat laajamittaisia, perheen äiti Nita Pyykkö sanoo.
Kun kissasta ei saatu minkäänlaisia elonmerkkejä, ja aikaa oli kulunut kuukausia, Kostille pidettiin hautajaiset.
– Lapsille kahdeksanvuotiaan Kostin menetys oli kova paikka. Kissa oli rakas varsinkin yhdeksänvuotiaalle Netta-tyttärellemme, Nita sanoo.
Hautajaisten jälkeen perhe ehti jo hankkia uuden kissan Hugon, joka onkin tuonut perheelle paljon iloa.
– Hugo on oma persoonansa ja Kosti omansa. Eihän toinen eläin koskaan toista korvaa, mutta koska kissan menetys oli varsinkin lapsille iso juttu, päätimme hankkia Hugon. Meillä ei käynyt enää mielessäkään, että Kosti voisi löytyä vielä elossa.
Haki suojaa pakkaselta
Tammikuun puolivälissä tuli Nitalle soitto paikalliselta kissatalolta, että Kosti on löytynyt. Se oli hakenut suojaa –20 asteen pakkasella vain kahdeksan kilometrin päässä kotoaan.
– Olin ihan sokissa, ja päässäni alkoi pyöriä tuhansia kysymyksiä. Mietin, onko se varmasti Kosti vai sittenkin joku muu kissa. Sitten ajattelin, että jos se on Kosti, niin voiko se olla niin huonossa kunnossa, että se pitää lopettaa. En kertonut lapsille puhelusta mitään.
– Kävin kissatalolla ensin itse tarkastamassa, että kyseessä on varmasti meidän kissamme ja että se on kunnossa.
Kun Kosti varmistui omaksi ja sen terveyskin oli kunnossa, Nita uskalsi kertoa ilouutisen lapsille. Netta-tytär oli niin iloinen, että vain itki kissansa löytymisestä. Kosti oli kuitenkin reissussa sen verran rähjääntynyt, että sen turkki oli täynnä takkuja ja se piti ajella kaljuksi.
Lue lisää Kostista tuoreimmasta Seiskasta!