Nuori maanviljelijä Anne-Mari Tarkkio jyrähtää ympäristölainsäädännöstä: ”Hollantilainen maanviljelijä sekoaisi”
Maaseutuyrittäjä, viljelijä ja agrologi Anne-Mari Tarkkio, 28, on pyörittänyt reilut neljä vuotta sukutilaansa. Hän otti tilan haltuunsa sukupolvenvaihdoksen myötä.
Anne-Mari hankkii tulovirtoja myös sosiaalisesta mediasta. Hän on somen harvoja nuoria maaseutuyrittäjänaisia, ja videot viljelijän arjesta kiinnostavat kymmeniä tuhansia someseuraajia.
Sometähti ja maanviljelijä Anne-Mari Tarkkio: Olen pullantuoksuton isännätär
Anne-Mari muistuttaa, että maatalous on ihmisille elinehto.
– Maatalous kuolee sitten, kun me emme enää syö.
Isännättären mukaan maatilasta on kuitenkin nykyisellään äärimmäisen hankalaa repiä kannattavaa elantoa. Polttoaineen ja sähkön hinta on noussut pilviin, eikä lannoitteita saa ylihinnoittelusta huolimatta mistään.
– Kauppa ajaa luonnon ja eläinten kustannuksella tilojen tuotteiden hintoja alas. Maanviljelijät eivät halua luonnon ja eläinten kärsivän, joten otamme kaiken selkänahastamme.
Anne-Mari ei haluaisi EU-tukia vaan tuotteista oikean hinnan.
– Veikkaan, että aika moni maanviljelijä on samaa mieltä.
Anne-Mari muistuttaa, että Suomessa on tehty valtava työ puhtaan ruuan eteen. Salmonellaa ei tarvitse pelätä, eikä lihassa ole antibiootteja – nämä ovat suomalaisille itsestäänselvyyksiä.
Hollannissa viljelijät ovat tänä kesänä protestoineet typpipäästöjä rajoittavaa ympäristölakia vastaan.
– Meillä on niin kovat säädökset, että hollantilainen maanviljelijä sekoaisi. He mellakoivat, koska sinne on tulossa säädökset, joita Suomessa jo noudatetaan, Anne-Mari napauttaa.
Maa- ja metsätalous ovat ainoat luonnollisesti hiiltä sitovat alat. Metsänhoitoon perehtynyttä Anne-Maria sapettaa hakkuista syyllistäminen. Viime kesänä hän teki metsäänsä ison päätehakkuun ja istutti tilalle 8 000 männyntainta.
– Kun metsä tulee päätehakkuun partaalle, se ei enää niele hiiltä, eikä se enää kasva. Jos myisin istuttamani taimet vaikka lentoyhtiölle, se voisi mainostaa ilmastoystävällisyyttä ja hiilineutraaliutta. Ja silti minä olisin se paha, joka kaatoi metsää.
– Puiden istuttamista pidetään hyvänä, mutta hiiltä sitomattomien puiden poistamista huonona. Se ei käy järkeeni, Anne-Mari selittää.
Hän havainnollistaa sanomaansa esimerkillä ihmisten sukupolvenvaihdoksesta.
– Jos vanhat isännät eivät väisty, ei uusia tule ikinä tilalle.
Sukupolvenvaihdosta hän suosittelee kaikille kynnelle kykeneville.
– Vanhan viljelijän ei kannata kituuttaa ja pitää maita itsellään, koska se ei vie eteenpäin.
– Tila ei kehity itsestään. Nuoret ovat niitä, jotka löytävät innovaatioita ja heillä on halua, voimaa ja jaksamista kehittää tilaa, Anne-Mari muistuttaa.