Euroopan vanhin olemassa oleva kruunu on melkoisen iäkäs. Kuten kruunut yleensäkin, se on ollut kantajilleen haastava ja jopa kohtalokaskin. Kyseessä on tietysti Skotlannin kruunu, joka valmistettiin jo 1540, mutta osittain siinä käytettiin vieläkin vanhemman kruunun osia.

Koska briteissä kuten muuallakin kruunut ovat osoittautuneet hankaliksi ja kiistanalaisiksi, oli kapistus välillä myös sata vuotta piilossa edinburghilaisessa linnassa liinavaatteeseen käärittynä.

Nyt kruunu luovutettiin kuvainnollisesti Edinburghin St Gilesin katedraalissa kuningas Charles III:lle muiden Skotlannin vallan tunnusten kanssa, ja Charlesista tuli virallisesti myös Skotlannin kuningas. Kruunun virallinen siirtyminen taisi olla sen monisataisen historian draamattomin ja jonkun mielestä tylsinkin. Kuningattarella ei tilaisuudessa kruunua nähty, vaan suurella sulalla varustettu hattu.

Suomen kruunun tarina alkoi ja loppui vuonna 1918, kun Hessenin prinssi Friedrich Karlista oli tulossa kuningas Suomeen. Haastavaan kruununsuunnittelutehtävään palkattiin innostuvana renessanssi-ihmisenä tunnettu Eric O. W. Ehrström. Hieno ehdotelmasta tulikin, ja piirustusten mukaan tehtyä kopiota voi nykyisin käydä ihailemassa Mäntän Serlachius-museossa.

Suomessa eniten käytetty kruunu lienee Miss Suomen kruunu, joka tuli Anne Pohtamon mukana 1970-luvulla Yhdysvalloista ja oli itseasiassa Miss Universum -kruunun pienennetty kopio. Tämän kruunun matka loppui vuoteen 2008, kun Miss Suomen ja perintöprinsessojensa kruunut varastettiin. Niinpä 2009 alkaen käytössä ovat olleet uudet kruunut, ja voittajan kruunussa on vuosittain vaihtuva yksityiskohta, jonka missi saa matkaansa missivuoden jälkeen.

Kruunulla ja sen tavoittelulla tuntuu olevan erikoisia vaikutuksia. Esimerkiksi Miss Helsinki -titteli on viime vuosikymmenet muistettu lähinnä erilaisista kytköksistä rötöksiin tai yleiseen ilkeilyyn ja kissatappeluihin. Nykyisin koko kisa on jonkinlainen talent-mittelö, eli varmaan kruunustakin voisi jo luopua.

Seinäjoella jaettava tangokruunu se vasta haasteellinen onkin. Ulkonäöltään se on varsin vaatimaton, monen mielestä jopa ruma. Ja sitten ne sen vaikutukset. Välillä kruunulla meni niin huonosti, että tangomarkkinoilla kruunattiin vain enää yksi kuninkaallinen. Eikä paluu kahden kruunun taktiikkaan ole sekään tuonut mainetta ja mammonaa.

Kuuluisimmat tangokruunupäät lienevät Jari Sillanpää ja Marita Taavitsainen vuodelta 1995. Vaan eipä kruunu tuonut onnea ja puolta valtakuntaa, tai jos toi niin se menetettiin. Marita on painiskellut taloudellisten ja lemmenhuolten kanssa ja Jarin syöksykierre on tietysti omaa luokkaansa. Ilmeisimmin tangokruunu aiheuttaa myös harhaisuutta, sillä Sillanpää haaveili Hesarin jutussa paluusta konsertoimaan olympiastadionille.

Ehkä suomalaiseen mielenlaatuun ja kulttuuriin sopivat sitten kuitenkin parhaiten kruunua paikkaamaan kesäiset kukkaseppeleet, joita käyttävät omissa esiintymisissään ja somekanavissaan sujuvasti aika lailla kaikki Meiju Suvaksesta Erika Vikmaniin ja Susanna Penttilästä Satu Silvoon. Eikä kukkaseppeleen varaan tarvitse laskea koko elämää saati, juonitella sen kummempia. What you see is what you get. Onneksi.