fbq
suoratoistoUusi Harjunpää-poliisisarja alkaa: "Sarja menee realismissaan erittäin pitkälle"
Uusi Harjunpää-poliisisarja alkaa: "Sarja menee realismissaan erittäin pitkälle"

C More -alkuperäisuutuus Harjunpää on psykologinen rikossarja, jossa murharyhmän tutkijat Timo Harjunpää ja Onerva Nykänen ratkovat raakoja rikoksia kesäisessä Helsingissä. Harjunpään nimiroolia näyttelee Olli Rahkonen ja hänen työpariaan Olga Temonen. Muissa rooleissa nähdään muun muassa Jutta Järvinen, Sanna Saarijärvi, Robin Svartström ja Alma Pöysti.

Sarjan pohjana olevat Matti Yrjänä Joensuun (1948-2011) Harjunpää-dekkarit ovat kotimaisen rikoskirjallisuuden klassikoita, jotka loivat Suomessa uudenlaisen, dokumentaarisen poliisiromaanin. Ihmiskuvaukseltaan tarkan ja empaattisen Joensuun tarinoissa rikoksia muokkaa tekijöiden psyyke ja yhteiskunnan tukipilareiden pettäminen.

– Ne ovat äärimmäisen tarkkanäköisiä kuvauksia todellisuudesta, jossa ihmiset elävät. Ne antavat myös rikoksen tekijälle äänen ja käsittelevät tekijän maailmaa täysin eri tavalla kuin monet muut dekkarit, käsikirjoittaja Harri Virtanen kiittelee.

Virtanen on kokenut rikosgenren tv-käsikirjoittaja, joka on ollut tekemässä muun muassa Karppi-, Suojelijat- ja Kylmäverisesti sinun -sarjoja. Käsikirjoittajan mukaan Joensuun kirjat rikkovat perinteistä mysteerikaavaa, jossa katsojaa pidetään pimennossa.

– Joensuu paljastaa tekijän heti alussa, jonka vuoksi jännite ei synny siitä, kuka on syyllinen. Harjunpään maailmassa katsoja tietää aina enemmän kuin poliisi, Virtanen tiivistää.

Lue myös: Anna Delvey tekeytyi miljonääriksi ja huijasi rahaa seurapiireissä – tositapahtumiin perustuva Inventing Anna nyt Netflixissä

Modernisointi oli tärkeää

C Moren Harjunpää-sarjan kehittely alkoi jo 2019, jolloin tuottaja Maria Kangas osti romaanien oikeudet kirjailijan perikunnalta. Joensuu kirjoitti poliisityönsä ohella yksitoista Harjunpää-romaania, joista suurin osa valmistui 1976-1986. Seuraavan 25 vuoden aikana Joensuu julkaisi vain kolme Harjunpää-dekkaria, joista viimeinen Harjunpää ja rautahuone (2010) on myös sarjan päätöstarina. Muut kaksijaksoiset tarinat pohjaavat romaaneihin Harjunpää ja ahdistelija (1982), Harjunpää ja poliisin poika (1983) ja Harjunpää ja kiusantekijät (1986). Virtasen mukaan juuri kasaritarinoiden modernisointi oli tärkeää.

– Niissä monet keskeiset ratkaisut tapahtuvat puhelinkopissa, ja poliisit kommunikoivat keskenään huonosti toimivien radiopuhelinten välityksellä. Henkilöt joutuvat myös ajamaan joka paikkaan, koska kenelläkään ei ole kännykkää.

Syysloma peruuntui

Viimeksi Ylen jännitysdraamasarjan Rahti ohjannut Matti Kinnunen suunnitteli pitävänsä pitkän syysloman, kun Kangas lähetti hänelle ensimmäiset Harjunpää-käsikirjoitukset.

– Luettuani ne oli päivänselvää, että syysloma on peruttu. En ollut vähään aikaan lukenut yhtä koskettavia, moniäänisiä ja kipeitä rikostarinoita. Niissä kuvataan raakaa maailmaa, johon tuodaan turvaa ja lempeyttä hienosti rakennettujen päähenkilöiden avulla, Kinnunen tiivistää.

Ohjaajan mukaan romaanit peilaavat valitettavan hyvin myös nyky-yhteiskunnan ongelmia.

– Toki naisviha ja seksuaalinen ahdistelu ovat tänä päivänä eri tasolla, minkä vuoksi niiden käsittelyä piti päivittää. Toisaalta Poliisin pojan kuvaaminen kosketti erityisesti, koska sen tapahtumat sivuavat hyvin läheltä Koskelan hirvittävää murhenäytelmää.

C More uskoo rikossarjoihin

Harjunpää on C Morella jo kolmas kotimainen dekkarisarja viime vuoden lopulla valmistuneiden Maria Kallion ja Hautalehdon perään. Myös C Moren sisällöistä vastaava MTV:n draamapäällikkö Jani Hartikainen korostaa sarjojen olevan hyvin erilaisia.

– Jos tapahtumaympäristönä toimivaa poliisimaailmaa ei lasketa, niin sarjoissa on hyvin vähän samaa. Maria Kalliota pidettiin siloiteltuna, mitä Harjunpää ei ole yhtään. Sarja menee realismissaan erittäin pitkälle. Kyseessä on myös hyvin erilainen tulkinta kuin aiemmat Harjunpää-sovitukset.

Joensuun kirjoihin ovat aiemmin tarttuneet muun muassa Åke Lindman sekä Olli Saarela, jonka ohjaama Harjunpää ja pahan pappi (2010) sai erittäin ristiriitaisen vastaanoton. Virtanen kertoo olevansa pohjoismaisten dekkarisarjojen suuri ystävä, mutta halunneensa tietoisesti välttää kotimaisia tuotantoja ennen Harjunpää-sarjan käsikirjoittamista.

– Lupasin itselleni heti alussa, etten katso vanhoja Harjunpää-sovituksia. Kaiken piti tapahtua puhtaalta pöydältä ja omien vaistojen ohjaamana.

Lue myös: Mikko Leppilampi kertoo Hautalehto-roolistaan: "Haluan ehdottomasti tehdä itse stunttini"

Harjunpää C More -suoratoistopalvelussa 17. helmikuuta alkaen. Sarjaa julkaistaan ensimmäisellä viikolla kaksi jaksoa, sitten jakso viikossa torstaisin.

Teksti: Tuomas Riskala | Kuvat: C More