Sarja-arvio: Pohjoismainen suursatsaus kannatti – Koodinimi: Annika lunastaa odotukset

Koodinimi: Annika lunastaa odotukset. SkyShowtimen suursatsaus sai ensi-iltansa 30. syyskuuta. Pohjoismaisena yhteistyönä toteutettu sarja on vauhdikas, jännittävä ja mukaansatempaava. 

Mia Ylösen ja Aleksi Bardyn luoma kuusiosainen rikosdraamasarja vie katsojan taideväärennösten kätkettyyn maailmaan, tutkien kaksoiselämän haasteita. Sarjan ohjaajana toimii AJ Annila, joka tunnetaan muun muassa Ikitie-draamasta ja Nyrkki-sarjasta.

Suomalais-ruotsalainen sarja kertoo suomalaisesta poliisista Emma Hakasta, joka kesken koulutuksen pestautuu peiterooliin Ruotsiin. Hän soluttautuu osaksi maassa toimivaa rikollisryhmää, joka toimii taideväärennösten parissa. Emman tehtävänä on todistaa Ståhlgrenin taidekaupan ja Carpentierin välinen rahaliikenne.

Emma valitsee koodinimekseen Annika Stormaren. Annika on tulinen ja itsevarma seurapiirikaunotar, täydellinen vastakohta Emman siviiliminälle. Koodinimi on kuitenkin siitä ongelmallinen, että nimi kuului henkilölle hänen lähipiirissään. Lopulta traumat lapsuudesta alkavat kohota pinnalle.

Sannah Nedergård on nappivalinta rooliin. Hän saa luotua uskottavan monikerroksisen hahmon, jolla tarinan edetessä alkavat identiteetit sekoittua. Sannah loistaa hieman epävarmana ja paniikkikohtauksia saavana aloittelevana poliisina, joka hapuilee uuden roolin kanssa. 

Annikana näyttelijä huokuu tarvittavaa itsevarmuutta ja pientä viettelevää uhkarohkeutta. Sannahilla on taito kuvata tunteita pelkillä kasvojen ilmeillä melko mutkattomasti. Vaikea uskoa, että kyseessä on näyttelijättären ensimmäinen päärooli.

Ensimmäinen jakso lähtee haparoiden liikkeelle, mutta pääsee pian vauhtiin ja täyttää potentiaalinsa. Ruudulle marssitetaan Emman lisäksi laaja hahmokaarti, johon lukeutuu useita tunnettuja näyttelijöitä, kuten Pekka Strang Emman suomalaisena esihenkilönä, Miro Lopperi Emman poikaystävänä, ja Eva Melander Emman ruotsalaisena esihenkilönä. 

Tarina on uskottava, mikä ei tule yllätyksenä. Sarjan luojat työstivät sarjaa yhdeksän vuotta, ja he tekivät kattavaa taustatyötä. Mia muun muassa tutustui taideväärennösten maailmaan tutkijoiden avulla sekä keskusteli entisen keskusrikospoliisin kanssa, joka työskenteli peitetehtävissä. 

Kantavana voimana on silti henkilödraama. Tekijöille olikin tärkeää saada jännityksen lisäksi kohtauksiin mukaan hahmojen tunteet ja identiteetti. Roolitöiden ja hahmojen monipuolisuus erottaa sarjan kaltaisistaan. Osa ruotsalaisista hahmoista jää kuitenkin melko haaleaksi vivahdukseksi.

Visuaalisesti sarja onnistuu loistavasti. Värien käyttö, kuvaus, leikkaus ja takaumat vievät tarinaa hienosti eteenpäin. Värien avulla katsoja näkee Emman identiteettien sekoittumisen.

Alun perin sarja oli tulossa HBO Max-suoratoistopalvelun julkaistavaksi. Kuitenkin kesken tuotannon suunnitelmat muuttuivat, ja lopulta SkyShowtime sai haltuunsa tämän nerokkaan teoksen. Suoratoistopalvelu osuu napakymppiin ensimmäisellä pohjoismaisella alkuperäistuotannollaan. 

Koodinimi: Annika on nordic noir -tyylisuuntausta parhaimmillaan, muutamia turhia kohtauksia lukuunottamatta, vaikka alkuun epäilytti.

SkyShowtime julkaisee ensimmäisen pohjoismaisen sarjansa – katso traileri

Koodinimi: Annika SkyShowtimella.