fbq
TVSuomalainen ruokakauppa takoo loistotulosta kuluttajien ja ruokateollisuuden kärsiessä –  MOT selvitti, miten tämä on mahdollista
Suomalainen ruokakauppa takoo loistotulosta kuluttajien ja ruokateollisuuden kärsiessä – MOT selvitti, miten tämä on mahdollista

Suomalainen ruokakauppa on takonut loistavaa tulosta samaan aikaan kun kuluttajat, viljelijät ja ruokateollisuus ovat kamppailleet kalliiden kustannusten kanssa. MOT selvittää maanantaina 3.10. nähtävässä jaksossa, miten tämä on mahdollista.

Suomalainen ruokakauppa on hyvin keskittynyttä ja S-ryhmällä ka K-ryhmällä onkin 80 prosentin markkinaosuus. Ainoastaan Uudessa-Seelannissa ruokakauppa on yhtä vahvasti kahden ketjun välissä. Lidl on valtavan kokoinen, kansainvälinen ketju, mutta silti sen osuus markkinoista on vain 10 prosenttia. 

Lue myös: MOT tutki Espanjan Aurinkorannikolla tapahtuvia rikoksia – suomalainen talousrikollinen teki yllättävän tempun

Kunnat ja poliitikot ohjaavat kaavoituksella sitä, minkä kokoisia kauppoja rakennetaan ja minne. Luonnonvarakeskuksen Jyrki Niemen mukaan se osoittaa sen, kuinka houkuttelevaa on tulla Suomen markkinoille. 

– Viimeisen 20 vuoden aikana tänne on tullut yksi ulkomainen kauppaketju, Niemi toteaa. 

S-ryhmä ei allekirjoita väitettä 

Ruokakaupat ovat tehneet korona-aikana huipputulosta. Tänä keväänä Kesko teki historiansa parhaan tuloksen ja Lidl kasvatti liikevaihtoaan. Myös S-ryhmä on tehnyt erinomaista tulosta. MOT kysyykin, että miten se on mahdollista, kun kaikki muut tuotantoketjussa kärsivät. 

Kaupan tehokkuutta parantaa se, että isot ruokakaupat hallitsevat myös tukkukauppaa. 

– Tukkukauppiaat myyvät osittain hyvin rajoitetusti tavaroita muille toimijoille, se on isoin rajoite kilpailun lisääntymiselle ruoan vähittäiskauppamarkkinoilla, Niemi toteaa jaksossa. 

Niemen mukaan kaupat tekevät hankintoja myös ulkomailta ja pystyvät siten kilpailuttamaan myös kotimaisia toimijoita. 

– Se on ottanut portinvartijan roolin koko ruokaketjussa, Niemi toteaa. 

S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho ei allekirjoita väitettä. 

– Olen mennyt itse 80-luvulla kauppaan töihin. Jos katson tänä päivänä, niin toki pieniä toimijoita on jäänyt matkalta pois, mutta 20 vuoden aikana Suomeen on tullut myös merkittävä ulkomaalainen toimija valtakunnallisella ketjulla. Tähän markkinaan on päässyt mukaan niin halutessansa, hän toteaa haastattelussa. 

MOT pyysi haastattelua myös Keskolta ja Lidliltä, mutta ne eivät halunneet kommentoida. 

Kaupan menestyminen ei näy kuitenkaan viljelijän tilipussissa. 

– Ei näy kyllä millään lailla. Se on ihan kaupan omaa menestystä, viljelijä Antti Lepola toteaa MOT:issa. 

Kaikki eivät pääse neuvottelupöytään

Kaupan hankintaketjussa on muitakin erityispiirteitä, jotka vaikuttavat ruoan hintaan. 

Kauppa ja elintarviketeollisuus sopivat etukäteen tuotteista ja niiden hinnoista. Ajanjaksoa, jolle hinnat sovitaan kutsutaan valikoimajaksoksi. 

Sen pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen. Kyseessä on pohjoismainen käytäntö, mutta Suomessa sopiminen on jäykempää. Hinnat päätetään useita kuukausia ennen jakson alkua. 

– Esimerkiksi ne hinnat, jotka tulivat voimaan tammi-huhtikuussa, niin ne hinnat annettiin jo viime vuoden elokuun syyskuun alussa, leipomo Rosten oy:n toimitusjohtaja Kari Meltovaara toteaa. 

Rajujen hintojen muutos tapahtui helmikuussa, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa. Elintarviketeollisuuden kustannukset räjähtivät, mutta hinnat oli lyöty lukkoon kuukausia aikaisemmin. 

T

Kauppa suostui avaamaan elintarvikeyritysten kanssa solmimiaan sopimuksia, mutta kauppa valitsi, mikä yritys pääsi neuvottelupöytään. 
Elintarvikekeskusliiton kyselyn mukaan vain kolmasosa yrityksistä pääsi neuvottelemaan hintojen tarkistusta kesken sopimuskauden. Suurimmat yritykset pärjäsivät neuvotteluissa pieniä paremmin.  

Toimittaja toteaa S-ryhmän johtaja Päällysaholle, etteivät kaikki päässeet neuvottelupöydän ääreen. 

– En koe sitä asiaa näin, Päällysaho toteaa MOT:lle. 

Ei ole tiedossa, miten tuottaja, teollisuus ja kauppa jakavat ruoan hinnan kakun. Tuorein kattava tutkimustieto on kymmenen vuoden takaa. Tieto olisi arvokasta kuluttajalle ja ruoan tuottajalle. 

Niemen mukaan Kuluttajatutkimuskeskuksella oli aiemmin asetukseen perustuva oikeus pyytää tietoja ja saada niitä alan toimijoilta, mutta näin ei kuitenkaan enää ole. Kaupan ja teollisuuden osuuksia pitäisi kysyä toimijoilta itseltään. 

MOT päättää tarttua härkää sarvista ottamalla yhteyttä kauppoihin, sekä suurimpiin leipomo-, liha- ja maitoalan toimijoihin. Kyselyä on esitetty K-ryhmälle, S-ryhmälle, Lidlille, Valiolle, Arlalle, Atrialle, Fazerille ja Vaasan-leipomolle. 

MOT:in toimittaja törmää vaikenemisen muuriin. Osa vetoaa kilpailulainsäädäntöön. 

MOT maanantaina 3.10. TV1-kanavalla kello 20 alkaen. 

03.10.2022 15:15 | Teksti: Jasmin Vainio | Kuvat: Yle

Seuraa meitä somessa