Nuorempi poikani Matias pääsi kesätöihin rakkaiden ystäviemme Sampon ja Mintun Äkäslompolossa sijaitsevaan Jounin Kauppaan. Matias laittoi läjän hakemuksia eri kesätyöpaikkoihin. Kuten useamman nuoren kohdalla, etenkin tänä kesänä, tuloksetta.

Pääkaupungissamme 17-vuotias on kesätyömarkkinoilla väliinputoaja. Hänellä ei ole kesäseteliä, kuten yhdeksäsluokkalaisilla, jotka työllistyvät sen turvin. Yrittäjä, joka palkkaa peruskoulunsa päättäneen, saa 300 euroa Helsingin kaupungilta. Yrityksen ei tarvitse sijaita Helsingissä. Hyvä niin.

Äiti Mikkonen purskahti itkuun ja poika pomppasi kattoon

Jounin Kauppaan riittää taatusti työvoimaa omastakin kylästä. Kun Minttu ja Sampo kuulivat, että Matias ei saanut pääkaupunkiseudulta töitä, he toivottivat pojan tervetulleeksi heidän kauppaansa kesätöihin. Äiti Mikkonen purskahti itkuun. Poika pomppasi kattoon. ”Siis mitä, pääsenkö mä Lappiin Suomen cooleimman perheen kauppaan töihin?”

Se, että yrittäjäpariskunta Kaulanen & Murphy-Kaulanen otti Matiaksen töihin, ei ollut heille mikään taloudellinen lottovoitto. Matiaksella ei ollut sinne lähtiessä viedä kesäseteliä tuliaisena, ei edes telttaa, jossa majoittua. Suurisydämiset ystävämme ilmoittivat, että Matias majoittuu heille. Häntä odottaa oma huone heidän kotonaan.

Lainaan entisaikojen tv-kilpailusta tuttua slogania; ei siinä vielä kaikki. Minttu ilmoitti, että hän maksaa Matiaksen matkat Lompoloon ja takaisin. Poika saa myös täyden ylläpidon! Tästä ei edes keskustella, hän totesi. Tuleepahan pojalle samalla hyöty ja huvi, työ ja loma samassa paketissa.

Riemu, kiitollisuus ja häpeäntunne kilpailivat sisälläni. Enhän voi maksattaa Mintulla poikani matkaa, lähettää hänet täysihoitoon ja kaiken päälle vielä palkkaa nauttimaan. Minkä rouva Murphy-Kaulanen on päättänyt, hän on päättänyt. Pulinat pois!

Jos ei ymmärrä, mistä raha tulee, käy aikuisena huonosti

Minttu on itse yksinhuoltajaäidin lapsi. Hän tietää mitä on, kun taloudessa on yhden tulot, mutta kolmen menot. Yrittäjinä sekä hän että Sampo ymmärtävät, mitä on olla kaltaiseni yksinyrittäjä, silpputyöntekijä. Tuloni eivät juuri koskaan ole vakio. Niitä ei aina edes ole.

Uusioperheen vanhempina Minttu ja Sampo kasvattavat eri-ikäisiä lapsia. He tietävät, miten tärkeää on, että nuori pääsee töihin. Jos ei ymmärrä, mistä raha tulee, käy aikuisena huonosti. Nuorten ja sitä kautta yhteiskunnankin etu on, että nuoret saavat mahdollisimman laajasti kokemusta työelämästä. Se kartuttaa monenlaista pääomaa tulevaisuutta ajatellen. Mikä tärkeintä, nuori saa ihan ikiomaa rahaa.

Ilman Mintun ja Sampon apua olisi ansainta katkennut

Toki Matias on ennenkin ollut töissä, hän ymmärtää työn tärkeyden. Mutta tämä erikoinen aika ilman Mintun ja Sampon apuun rientämistä olisi katkaissut ansainnan mahdollisuuden. Matias olisi menettänyt tärkeän tarpeellisuuden tunteen työelämässä.

Moni ajattelee, kyllä töitä tekevälle löytyy, ajoista viis. Näin saattaa olla. Mielestäni kaikilla ihmisillä on kuitenkin lupa toivoa työltä muutakin kuin palkkaa. Työssä viihtyminen ja työhyvinvointi lisää tutkitusti myös työn tuloksia.

Erityisnuori, jollainen Matias on, ei edes selviydy kaikesta työstä. Matiaksella, kuten myös Sampolla on ADHD. Se ei ole invalidisoiva vamma, mutta se on ominaisuus, joka on otettava huomioon. Heiltä ei välttämättä lapionvarteen nojailu taitu, kun päänsisällä käy kuhina kuin muurahaiskeossa ja keho kaipaa toimintaa. On selvää, että yksitoikkoinen tai hidastempoisempi työ saa ajatuksen karkaamaan luvattomille teille. Toisaalta siellä hälinässä syntyvät usein luovat ratkaisut ja mielenkiintoiset ideat, jotka saattavat latistua ja nujertua, jos ne eivät saa tilaa puhjeta kukkaan. Latistuminen ei ole kenenkään etu, siksi on tärkeää työelämässä huomioida myös yksilölliset erot.

Olen usein miettinyt, miten elämä on minua kurittanut ja hellinyt. Kulloisessakin ajassa eteeni ovat osuneet oikeat ihmiset. Minua voi syyttää monesta, moneen olen syyllinen. Jotakin olen selvästi elämässäni tehnyt oikein saadessani näitä sydämensivistyneitä ihmisiä rinnalleni minua ja pientä perhettäni tukemaan.

Rakkaat Minttu ja Sampo, teille kauneimmat kiitokseni.❤️

Hyvällä on siunaus. Varmaan teilläkin armaat lukijani on monta tarinaa kerrottavana. Mielelläni niistä kuulisin. Miten teitä on autettu? Miten olette itse auttaneet? Sanotaanhan, että joka apua saa, hän osaa sitä myös antaa. Me emme ole täällä yksin. Pannaan hyvä kiertämään.

Kommentit

  • Tuula Leppänen-manninen 19.7.2020 14:21

    Ihanaa. Näin se Jumala johdattavat tiellenne enkeleitä.🖤🙏

  • Yksinhuoltaja 19.7.2020 21:35

    Sampon ja Mintun avusta on täällä myös toinen yksinhuoltaja kiitollinen. 😍 Useana kesänä sai lapseni olla heillä töissä. Loivat uskoa ja luottivat nuoreen niin että nyt tekee hyvää tulosta myyjänä toisessa firmassa. Eivät taida tämä yrittäjä pariskunta edes tietää kuinka suuren puhalluksen antoivat siipien alle tälle nuorelle. Sari ja Anne äiteinä tehneet suunnattoman hienon työn kasvattaen nämä yrittäjät. 💕 Terveisin, ikuisesti kiitollinen.

  • Eeva- Liisa Polso 20.7.2020 09:40

    Mieltä lämmitti! Olen ADHD: n kanssa kamppaillut,lapset ja lapsenlapset ovat sen perineet.Myös tiedän,että oikein meneteltynä se on rikkaus.Kaikkea hyvää auttajalle js autettavalle! Myös ihanalleNinalle!

Kiitos kommentistasi. Kommentti tulee näkyviin bloggaajan hyväksynnän jälkeen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Älä missaa kuumimpia viihdeuutisia! Seuraa Seiskaa somessa!