Kesä, loma, kesäloma, suomalaisille tutut ja erittäin odotetut käsitteet. Voi miten monet kerrat mulle on toivotettu hyvää kesälomaa, ja miten monesti sitä muille toivotan. Kesäloma, sana joka on mulle ihan eri kuin sulle, sana josta tietyllä tapaa jopa ahdistun. Joka kesä.

Alusta asti mun työntekoa on kuvannut sanat erilainen, erikoinen ja epäsäännöllinen. Ei useimmilla ihmisillä ole oikein ikinä ollut selkeää käsitystä siitä, mitä työkseni teen. Ei, vaikka niitä Linkedin ja media kuinka toitottavat..

Mun työt ovat melkein aina eri aikoihin kuin muiden. Ne ovat melkein aina eri päivinä kuin muiden. Ne ovat epäsäännöllisen säännöllisiä, eikä niihin todellakaan kuulu talvi- tai kesälomia. Minussa on varmaan vikaa, kun en enää jaksa joka kerta oikoa näitä luuloja mun lomista. Vastaan vain kiitos kaikkiin toivotuksiin.

On todella hämmentävää, kun jotkut ihmiset elävät kuin jossain vankilassa. Koko vuosi kirotaan ja kiristellään töihin menemisen kamaluutta ja odotetaan lomaa kuin hetken jaloittelua ja ulospääsyä siitä omasta vankisellistä. Koko vuosi pusketaan eteenpäin sillä toivonkipinällä, että tuolla edessä siintää se pieni käyskentely pihalla vapaudessa, ja toivottavasti juuri silloin pihaplänttiin osuu aurinko. Samat ihmiset elävät myös vähän kuin lehmät, jotka pääsevät ulos ja nauttimaan elämästä vain kesällä, sillä erolla, että lehmiltä taitavat jäädä ne odottavat somepäivitykset väliin. Ehkä hyvä niin.

Toimittajat kysyvät multa usein haastatteluissa, onko kesälomaa? Milloin sulla on kesäloma? Niin, kesäloma mistä? Eihän viihdemaailma kuole kesäksi, sillä kuka näitä lomalaisia silloin viihdyttäisi? Niinpä niin. Kesä on täynnä tapahtumia ja kesällä tehdään myös paljon kuvauksia, koska talvella on vaikea edes nähdä ihmistä vaatevuoren alta.

Silti, jos somepäivityksessä näkyy mökkimaisema tai uimaranta, tippuu mun kommentteihin ja inboxiin välittömästi monta ”hyvää kesälomaa” -toivotusta. Kesäinen kuva saattaa jopa tekstinkin mukaan liittyä aivan suoraan työtilaisuuteen, mutta silti ”hyvää kesälomaa!” Jälleen, kiitos.

Mun ammatissa on se hauskuus, että keikkavapaita päiviä voi tippua sinne tänne ympäri vuotta, ja välillä niitä voi osua paljon peräkkäinkin. Mutta ne kun tietäisikin etukäteen… Olisihan se aivan mahtavaa, kun olisikin mahdollisuus pitää useiden viikkojen suunniteltu kesäloma!

Levitunturin huipulla katselemassa odottavasti kohti etelää, että jokos ihmiset ois palanneet sorvin ääreen..

Mulla on usein koko heinäkuu tehokasta aikaa, kun on vähemmän keikkapäiviä. Silloin on paras aika työstää uutta, tavata ihmisiä, palaveerata, sopia ja ihmetellä, mutta lähes kaikki lomailee. Mikään ei mene eteenpäin. Tämäkin kesä, täynnä asioita jotka odottivat vastauksia, mutta mitä sanoo sähköposti? Olen kesälomalla! Kun itsellä olisi kerrankin hyvä aika istuskella palavereissa, niin ei. Palataan elokuussa. Soitellaan hei elokuussa. Voitko muistuttaa tästä elokuussa. En, kun haluan muistuttaa NYT!

Ruotsin puolella tähystelemässä, olisiko Suomessa jo elämää..

Jollei tämä pakkotauko tekemiseen vielä ole tarpeeksi ärsyttävää, niin tiedättekö mitä tapahtuu freelancerin pankkitilille, kun lomailee? Pelkkää ottoa ilman panoa. Aivan! Ei kesälomatiliä, ei mitään muutakaan tiliä, jota et ole hiki hatussa vaikkapa humalaisia houstaillessa ansainnut. Ei ole palkallista kesälomaa, ei ole ikinä ollut, enkä tiedä tuleeko. Ja kyllä, sitä lomarahaa mä aina kadehdin, kun joku säännöllisessä työssä oleva omaa kesälomaansa hehkuttaa. Voi sitä hetkeä kun joku maksaisi mulle siitä että lomailen! Antaisi vielä vähän extraa sitä varten. Mutta hiljaista on.

Toki kaikki yrittäjät toimii tavallaan, mutta minä ja monet muut freelancerit lomailemme sillon kuin itse haluamme, tai silloin kuin jäät projekteista rannalle, ja tulee pakkoloma. Lomailemme myös milloin uskallamme. Joka kerta kun kirjoitat kalenteriin sanan loma, joka on ainakin mun kohdalla yhtä kuin reissu johonkin, niin joka kerta se on riski. Aina. Jokaisella lomapäätöksellä on vakavat seuraukset.

Se päivä kun varaat lennon johonkin, niin eikö seuraavana päivänä soi puhelin, ja unelmakeikkaa pukkaa juuri tuohon aikaväliin. Aina. Siis ihan aina missaat jotkut keikat, kun uskallat sinne lomalle lähteä. Eli puhutaanko kesälomasta? Vai pakkolomasta? Vai ihan vaan kalliista reissusta? Mun loman hinta selviää noiden missattujen keikkojen perusteella, eli pitäkää te vaan ne rahoitetut kesälomanne!

Keskellä norjalaista puroa odottamassa muiden töihin paluuta..

Kommentoi

Kommentit

Kiitos kommentistasi. Kommentti tulee näkyviin bloggaajan hyväksynnän jälkeen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Älä missaa kuumimpia viihdeuutisia! Seuraa Seiskaa somessa!