Mäntyharjulaisen Kake Randelinin kappale Kirje kotiin oli hänen läpimurtohittinsä. Saman singlelevyn B-puolella oli En unta saa, jolla nuori Kake osallistui vuoden 1979 Syksyn säveleen. Siitä ei tullut hittiä, mutta singlen A-puolesta tuli.
– Kirje kotiin on edelleen yksi lempikappaleistani. Siihen liittyy niin paljon muistoja, Kake sanoo Seiskalle.
Finnhitsejä julkaissut levy-yhtiö Finnlevy kiinnitti nuoren Kaken, mistä syntyi suomalaista hittihistoriaa.
Lue lisää: Laulaja Kake Randelin muistelee levytysuransa alkua: Perskannikat puutuivat junassa!
Ensitapaaminen pimeässä
Finnlevyn Pitäjänmäen hittiluolaa kutsuttiin Takomo-studioksi. Siellä Kake tottui työskentelemään nyt jo edesmenneen Kaj-Kristian Westerlundin kanssa.
– Kerran Kaitsu oli säveltänyt biisin, jota olin sitten laulamassa. Muistan, miten koko studio oli pimeänä. Laulukopissani paloi vain pieni lähetysvalo fiilingin vuoksi.
Lue myös: Muistatko vielä?! Iskelmäkokoelmasta kasvoi käsite – näin Finnhits iski kultasuoneen!
Pimeydessä tapahtui kuitenkin jotain, mikä kiinnitti laulajan huomion.
– Aloin katsoa, että tarkkaamoon saapui laiha, pitkä mies. Muutaman säkeistön jälkeen tuottaja painoi nappia ja sanoi, että ”Tules Kake tänne.” Silloin tapasin ensimmäistä kertaa Junnu Vainion. Se oli sykähdyttävä hetki!
Elämän käännekohta
Juha ”Watt” Vainio oli pitkään muodostanut Vexi Salmen kanssa Finnlevyn ehtymättömän hittinyrkin. Kotkalainen tuli heti mainiosti toimeen Kaken kanssa.
– Junnu halusi tietää, missä hommissa olen elämäni aikana ollut. Kerroin hänelle työskennelleeni vähän kaikenlaisissa hommissa maan ja taivaan välillä.
– Niinpä hän sitten sanoi: ”Sulle mä haluan tehdä biisejä.”
– Tuollaisia elämän käännekohtia ei unohda koskaan. Olen yksi niistä artisteista, joille Junnu on tehnyt eniten lauluja.
Keikkajalkaa vipattaa
Myös Raul Reiman ansaitsee kunniaa Randelinin kovimpien hittien tekstipuolelta. Sanoittajamestarin kynästä lähtivät sellaisetkin ikivihreät kuin Avaa hakas, Tarja ja Nasta pimu.
– 1980-luku oli aikamoista lentoa, mutta nyt esiintymispaikkoja on pudonnut paljon pois. Enää ei ole samaan malliin kapakoita, tanssilavoja, urheiluseurojen tapahtumia ja muita.
– Tykkään silti yhä kiertää Suomea. Joku on joskus kysynytkin, että miten ihmeessä sinä Kake yhä porskutat. Olen vain vastannut, että maailma on ihmeitä täynnä!