Helsinkiläisen ravintolan naistenhuoneessa sattui hiljattain kummia. Täysin tuntematon nainen lähestyi Miss Suomi -finalistia Erika Heliniä, tarttui tätä vatsasta ja totesi tylysti: ”Tämä on kyllä läskiä.”
– Mietin, miten kukaan voi käyttäytyä niin. Sanoa jotakin niin tökeröä, Erika pohtii nyt.
Lue myös: Missikaunotar Erika Heliniä ahdisteltiin naistenhuoneessa – tuntematon haukkui ja tarrasi vatsaan!
Uhkea jyväskyläläiskaunotar asettelee samalla pitsiliivejään paremmin paikoilleen. Sitten vartalo vääntyy hallittuun poseeraukseen – eikä ylimääräistä rasvaa näy missään.
Raudanluja itsetunto
Jämsästä kotoisin oleva vaaleaverikkö on tiennyt teinitytöstä asti olevansa viehättävä. Hän ei myöskään häpeile sanoa sitä ääneen.
– Olen ollut nuoresta saakka todella itsevarma. En tiedä, mistä se kumpuaa, mutta minulla vain on aina ollut hyvä fiilis. En turhia mieti ulkonäköjuttuja.
Ehkä siksi Erika suhtautui omituiseen tilanteeseen naistenhuoneessa tyynesti.
– Yksi parhaista puolistani on rauhallisuus, minulla on hyvin pitkä pinna. Vaikka joku tulisi huutamaan päin naamaa, saattaisin vain hymyillä takaisin, että okei, oliko vielä muuta?

Kehopositiivisuus on ok
Erika puhuu mielellään kehopositiivisuuden puolesta. Yksi asia kuitenkin hieman ärsyttää.
– Kehopositiivisuus mielletään usein lihavien naisten jutuksi. Ikään kuin se kannustaisi lihavuuteen, mutta se ei ole niin.
Missifinalisti muistuttaa, että oli sitten laiha, pitkä, lyhyt tai tukevampi, kaikki saavat olla omassa kehossaan tyytyväisiä.
– Eikä kenelläkään ole oikeutta tulla ottamaan sitä tyytyväisyyttä pois! Kukaan ei voi ikinä tulla kommentoimaan kehon muotoja, koostumusta tai yhtään mitään muutakaan. Se on väärin, ja siihen on vedettävä raja.

Pitsiunelmia ja toimistohommia!
Määrätietoinen nainen vetää tiukan rajan myös työminänsä ja vapaa-aikansa välille.
– Kyseessä on kuin kaksi eri persoonaa. Vapaa-ajallani hulluttelen ja olen spontaani heittäytyjätyyppi, mutta töissä fokus on tiukasti työnteossa.
Kuvauspaikan valinta ei ole sattumaa. Siisti toimistomiljöö toistaa Erikan työtiloja miesvaltaisella it-alalla.
– Alallamme vain 30 prosenttia on naisia. Sinne kaivataan lisää naisvoimaa, mutta kyllä miestenkin kanssa on kiva työskennellä. Ei ole puhettakaan, että mieskollegani epäilisivät osaamistani sukupuoleni perusteella, Erika alleviivaa.

Palvelua puhelimessa
Pitkät sääret häikäisevät kokouspöydällä. Musta jakku peittää vain vaivoin valkoisia, osin läpikuultavia pitsialusvaatteita.
Pian mallin tiukka nuttura saa kyytiä. Erika avaa hiuksensa, vaihtaa ylleen punaiset pitsiunelmat ja asettaa kuulokemikrofonin päähänsä.
– Tätä minä teen työkseni, vastailen päivät pitkät asiakkaiden puheluihin ja istun tietokoneella, hän naurahtaa mutta lisää heti perään:
– En tietenkään koskaan pelkissä alusvaatteissa!

Aina voi kehittyä
Insinööriksi kouluttautunut missikaunotar on tyytyväinen löydettyään it-alan. Sitä ennen hän on ehtinyt muun muassa myydä mansikoita ja työskennellä sekä kaupan että ravintola-alalla, esimerkiksi yökerhoissa.
– Muistan, kun mietin joskus ihan tuskissani, mikä minusta tulisi isona. Nyt it-ala on tempaissut täysillä mukaansa. Olen oppinut erilaisia tekniikoita ja päässyt alaan yhä paremmin sisälle, Erika iloitsee.
– Parasta alassa on se, ettei ikinä voi osata kaikkea, vaan aina voi kehittyä.