Skip to main content
Lauri taistelee harvinaista sairautta ja vakuutusyhtiötä vastaan: Kivut vievät lopulta pyörätuoliin!

Lauri taistelee harvinaista sairautta ja vakuutusyhtiötä vastaan: Kivut vievät lopulta pyörätuoliin!

Kangasniemellä asuvan Lauri Sorsan elämä muuttui seitsemän vuotta sitten lopullisesti. Metallimiehen vasemman käden pikkusormen päälle putosi metalliputki, ja murtunut sormenpää jouduttiin amputoimaan.

Vähitellen tynkään kehittyi kovenevia kipuja.

 

Kangasniemeläinen Lauri Sorsa on elänyt jo yli seitsemän vuotta jatkuvan kivun kanssa. – Kun tietää, ettei kipu lopu koskaan, onko ihmekään, että masentuu, hän kysyy.

 

Vuosi tapaturman jälkeen melko harmittomalta vaikuttanut vamma diagnosoitiin kipuoireyhtymäksi nimeltä CRPS II. Laurin kipujen haittaluokka on kahdeksan, mikä on keskivaikean ja vaikean CRPS:n rajalla.

– Kipu on aaltoilevaa, ja kädessä on jatkuvasti poltteen, jäätymisen ja puutumisen sekamelska. Sitä ei pääse pakoon unessakaan, näen unia kivusta ja herään monta kertaa yössä omaan huutooni, Lauri kertoo.

 

CPRS leviää

Laurin kipuja on pyritty lievittämään esimerkiksi selkäytimeen asennettavalla kipustimulaattorilla, mutta siitäkään ei ollut apua. Kipujen lievenemisen sijaan särky on vain edennyt.

 

Entinen metallimies helpottaa arkeaan välillä kesälläkin lämpimällä hanskalla. – Kättä palelee koko ajan ja se tuntuu ihan jääkalikalta. Hanskalla pystyn poistamaan edes ulkoisen kylmyyden.

 

– Minulta meni ensimmäistä kertaa jalat alta kipukohtauksen takia kolme vuotta sitten. Särky on edennyt myös pikkusormesta hiljalleen koko kehoni vasemmalle puolelle. Vertaistuki-ihmiset ovat kertoneet, että syndrooma vie lopulta kävelykyvyn. Tässä siis odotellaan, joudunko pyörätuoliin kuukausien vai vuosien päästä, Lauri huokaisee.

Kuntoutukseen on kuulunut myös työkokeilu, mutta tämän vuoden alussa todettiin, että Laurin kivut estävät työnteon, joten lääkäri on ehdottanut hänelle tapaturmaeläkettä.

 

Kipu johti depressioon

Epäonnekseen Lauri sairastui myös masennukseen vuonna 2013. Uusi diagnoosi johti taisteluun vakuutusyhtiö Pohjantähden kanssa. Yhtiö oli ja on sitä mieltä, ettei Laurin depressio johdu tapaturmasta.

– Minulla ei ole minkäänlaista aiempaa psykiatrista sairaustaustaa. Sekä Vakuutuskuntoutuskeskus, psykiatrian erikoislääkäri että jopa Pohjantähden oma asiantuntijalääkäri ovat todenneet masennuksen johtuvan CRPS:stä. Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä kuitenkin jyräsi oman asiantuntijansa lausunnon, Lauri ihmettelee.

 

Laurin kipuja ja unettomuutta yritetään hallita heikoin tuloksin erilaisilla lääkkeillä. – Vahvin näistä myrkyistä on Oxycontin, joka on opiodipohjainen kipulääke. Se on puolitoista kertaa tehokkaampaa kuin morfiini.

 

Masennuksen diagnosoimisen jälkeen Pohjantähti päätti maksaa Laurille määräaikaista tapaturmaeläkettä vain 30 prosenttia täyden korvauksen sijaan. Kolmen alle kouluikäisen lapsen isälle jää tällä hetkellä eläkkeestä käteen 580 euroa kuussa.

 

Suku karttaa

Lauri valitti Pohjantähden eläkepäätöksestä vakuutusoikeuteen vuonna 2014, ja tällä hetkellä hän odottaa valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Jos korkein oikeus ei ota asiaa tutkittavaksi tai hylkää valituksen, Lauri on käytännössä tuomittu pärjäämään nykyisellä rahamäärällä.

 

Laurilla ja hänen Sirpa-vaimollaan on kolme alle kouluikäistä lasta. – Vaimoni kantaa ihan kohtuutonta taakkaa arjestamme.

 

CRPS ja siihen liittyvä masennus ovat invalidisoineet paitsi Laurin, myös hänen perheensä sosiaaliset suhteet. Entiset läheiset karttavat vakuutussodassa ja kipuhelvetissä rypevää perhettä.

– Vaimoni vanhemmat asuvat kivenheiton päässä, mutta emme ole missään tekemisissä. On sanottu, ettei tarvitse tulla. Myös minun vanhempani ovat sanoneet, etteivät he halua olla yhteydessä. Lastemme isovanhemmat eivät haluta vaivata päätä ongelmillamme, koska siitä voi vaikka tulla paha mieli. 

 

Näin vakuutusyhtiö vastaa:

Seiska kysyi vakuutusyhtiö Pohjantähden henkilökorvausten palvelujohtajalta Elisa Mattilalta, miten tapaturmaeläkepäätöksiä tehdään CRPS-tapauksissa. Yhtiö ei ota kantaa yksittäistapaukseen.

– Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa on CRPS:n arviointiin kriteerit, jotka ovat selkeyttäneet asiaa. Varmasti siinä on edelleen haasteensa, koska oireyhtymä on hyvin yksilöllinen, Mattila sanoo.

Mattilan mukaan päätös tapaturmaeläkkeen suuruudesta tehdään lääkärilausuntojen ja asiantuntijalääkärin arvion lisäksi tapaturmaa edeltävien tulojen ja sen jälkeen saavutettavissa olevien tulojen suhteen perusteella.

Hän ei ota kantaa siihen, voiko korvauskäsittelijä päättää lääketieteellisistä kysymyksistä asiantuntijoiden lausuntojen vastaisesti. Asiantuntijalääkäri ottaa kantaa lääketieteellisiin kysymyksiin, mutta lopulliseen päätökseen esimerkiksi työkyvystä vaikuttavat myös muut tekijät. Siksi käsittelijän päätös työkyvyn alenemasta voi poiketa asiantuntijalääkärin kannasta.

– Suomessa on onneksi myös asiakkaiden suojaksi muutoksenhakuprosessit ja muutoksenhakusuoja, joiden mukaan Pohjantähdessäkin toimitaan, Mattila muistuttaa.

 

Mikä on CRPS?

Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä eli CRPS II (Complex Regional Pain Syndrome) on raajan ääreishermostovaurio. Sen laukaisee yleisimmin luunmurtuma, hermo- tai pehmytkudosvamma. Kipu alkaa yleensä viikkojen kuluessa vammasta tai leikkauksesta. Se on luonteeltaan jatkuvaa ja usein polttavaa. Joskus CRPS II voi kehittyä myös aiemmin terveeseen raajaan, ja suurin osa potilaista on liikuntakyvyttömiä.

Lähde: Suomen CRPS ry

 

 


Teksti:
Juha Nurmi
Kuvat:
Seiskan toimitus

Suosituimmat

Ladataan sisältöä

Älä missaa kuumimpia viihdeuutisia! Seuraa Seiskaa somessa!