Hyppää pääsisältöön
Haukka-ryhmä etsii vainajia.

Kuulusteluja ja vankeustuomioita! Venäjän turvallisuuspalvelu valvoo sankarivainajien etsijöitä!

Suomalaiset sankarivainajat lepäsivät Kannaksen korvessa vuosikymmeniä, ennen kuin heitä päästiin etsimään. Vasta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen vuonna 1992 Suomen ja Venäjän välille tuli voimaan asetus kaatuneiden noutamisesta puolin ja toisin.

Suomalaisia sankarivainajia on löytynyt 1 300, jos tämän vuoden muutamaa löytynyttä ei lasketa. Heistä on tunnistettu 377.

Vainajat lasketaan arkkuihin vuosittain lokakuussa Viipurissa Pietari-Paavalin kirkossa, josta heidät viedään Suomeen linja-autolla. Arkut sijoitetaan Meilahden kallioluoliin. Tuntolevylliset vainajat viedään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen dna-tutkimuksiin ja tunnistetut haudataan kotipaikkakuntiensa hautausmaille, jossa tyhjät hautapaikat ja -kivet ovat odottaneet valmiina vuosikymmeniä.

Tunnistamattomat haudataan tuntemattomien sotilaiden hautausmaille arvokkain seremonioin. Vainajien toimittamisessa Viipuriin on vastuussa Haukka-ryhmän ainoa Raahen ulkopuolelta tuleva jäsen. Hän on ryhmän isähahmo ja pitkänlinjan etsijälegenda Pentti Killström.

Sankarivainajat haudataan juhlallisessa seremoniassa.
Sankarivainajat haudataan juhlallisessa seremoniassa.

 

Lue myös: Sankarivainajia etsitään yhä Karjalassa – sodanaikaisista kranaateista vaaraa etsijöille!

Useita etsintöjä vuodessa

Vuonna 2015 perustettu Haukka-ryhmä on Suomen etsintäryhmistä nuorin, mutta "etsintäneuvos" Pentti tarpoi ensimmäistä kertaa Karjalan entisiä sotatantereita jo vuonna 1994.

– Sen jälkeen olen ollut siellä joka vuosi ja monta kertaa, Pentti toteaa.

Hänen tietotaitonsa on ollut Haukka-ryhmälle äärimmäisen tärkeää.

– Pentti on ollut apuna siitä asti, kun aloitimme toiminnan. Hänen apunsa ja kielitaitonsa on ollut korvaamatonta, Kimmo Haka-Risku kehuu.

Pentiltä kaatui seitsemän sukulaista talvisodassa. Hänen etsintäinnostuksensa taustalla on kuitenkin laajempi mielenkiinto historiaa kohtaan. Intohimosta kertoo se, että hän opiskeli venäjän kielen etsintöjen takia.

”Etsintäneuvos” Pentti Killströmille sankarivainajat ovat intohimo ja kunniatehtävä. Nykyään hän osallistuu vuosittain myös kenttähautausmaiden siistimiseen.
”Etsintäneuvos” Pentti Killströmille sankarivainajat ovat intohimo ja kunniatehtävä. Nykyään hän osallistuu vuosittain myös kenttähautausmaiden siistimiseen.

 

Lue myös: Kustannukset omasta pussista! Haukka-ryhmä etsii jatkosodan sankarivainajia Karjalassa – ”He ansaitsevat tulla haudatuksi kotimaan multiin”

Turvallisuuspalvelu valvoo

Venäjälle ei tänäkään päivänä lähdetä etsimään noin vain. Luvat on oltava kunnossa, ja byrokratia toimii pilkuntarkasti, joten venäjän kielen taito on valtava etu. Oman lisämausteensa tuo Venäjän turvallisuuspalvelu FSB, joka valvoo etsintäryhmiä tarkasti. Viime kerralla turvallisuuspalvelun miehet ilmestyivät Haukka-ryhmän majoitukseen ja tutkivat kartat ja läppärit.

– FSB tietää koko ajan, missä liikumme. Lähes joka reissulla he näyttäytyvät tavalla tai toisella. He ovat todella miellyttäviä ja mukavia. Se on taktiikka, joka saa kertomaan enemmän kuin kysytään.

– He saattavat tarkoituksella puhua jostain asiasta väärin, jolloin alat oikaista ja vahingossa kerrot enemmän kuin pitäisi, etsintäneuvos paljastaa.

Suomessa käytettiin vainajien palauttamiseen ja käsittelyyn huomattavia resursseja. Sotilailla oli kaulassaan tuntolevy, joka murrettiin kaatuessa kahteen. Toinen jäi vainajan kaulaan ja toinen naulattiin ruumisarkun päätyyn.
Suomessa käytettiin vainajien palauttamiseen ja käsittelyyn huomattavia resursseja. Sotilailla oli kaulassaan tuntolevy, joka murrettiin kaatuessa kahteen. Toinen jäi vainajan kaulaan ja toinen naulattiin ruumisarkun päätyyn.

Kahden tunnin kuulustelu

Vuosien varrella Pentti on oppinut tuntemaan Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n paikallisjohdon. Se helpottaa asioita paljon. Erikoisia kohtaamisia turvallisuusviranomaisten kanssa on riittänyt vuosien varrella.

– Eräs venäläinen etsijä joutui neljäksi kuukaudeksi vankilaan autettuaan meitä näyttämällä raja-alueen karttoja. Myöhemmin Kollasjärvellä kolme FSB:n everstiä tuli jututtamaan meitä. Kaverini kysyi, olemmeko pidätettyjä. He nostivat kädet pystyyn ja totesivat haluavansa vain jutella, Pentti muistelee.

– Ajoimme siitä Loimolaan, jossa oli puutavarayhtiön talo. Se paljastui FSB:n toimistoksi. Venäjää hyvin puhunut kaverini joutui kahden tunnin kuulusteluun. Häneltä tivattiin. mitä olimme tehneet täällä, mitä löytäneet, mihin antaneet tietoja ja ennen kaikkea, miksi osasimme venäjää.

Kollaa kestää -muistomerkki sijaitsee Kollaanjoen länsirannalla.
Kollaa kestää -muistomerkki sijaitsee Kollaanjoen länsirannalla.

Nuoret puuttuvat

Pentin ensimmäisten etsintöjen aikoihin etsintäryhmiä oli paljon, mutta yleinen veteraanien arvostus oli kaukana nykyisestä.

– Ihmetyttää, miksi arvostus on noussut vasta nyt, kun veteraaneja ei kohta enää ole, Pentti toteaa.

Liity uuteen Seiska Klubiin ja lue mehukkaita julkkisuutisia, joihin pääset käsiksi vain Klubin jäsenenä! Rekisteröidy käyttäjäksi!


Teksti:
Sami Sinokki
Kuvat:
Timo Korhonen, Pentti Killströmin ja Keijo Haka-Riskun albumit

Suosituimmat

Ladataan sisältöä

Älä missaa kuumimpia viihdeuutisia! Seuraa Seiskaa somessa!