Alkuvuoden rikostilasto julki: seksuaalirikoksia yhä enemmän

Alkuvuoden rikostilasto julki: seksuaalirikoksia yhä enemmän

29.04.2016 18:37

Poliisi on julkaissut tilastonsa alkuvuonna Suomessa tapahtuneista rikoksista. Tulosten perusteella tammi–maaliskuun aikana Suomessa ilmoitettiin poliisille noin 179 000 rikosta. Ilmoitusten määrä laski yli seitsemän prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Tilastojen kaunistumisesta huolimatta tietyt rikoslajit yleistyivät. Seksuaalirikosten määrä kasvoi poliisin mukaan 13 prosenttia, ja petoksia tehtiin 29 prosenttia enemmän. 

 

Ahdistelu lisääntyi

Seksuaalirikokset, erityisesti seksuaalinen ahdistelu, ovat lisääntyneet. Syy määrän kasvuun paikallistuu poliisitarkastaja Tommi Reenin mukaan turvapaikanhakijoihin. Suomessa tehtiin kaikkiaan 838 seksuaalirikosta.

– Suomeen tuli viime vuoden loppupuoliskolla ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä hieman yli 30 000. Seksuaalisten ahdistelujen määrän kasvu ajoittuu samalle ajanjaksolle eli viime vuoden syys–joulukuulle. Asioilla näyttäisi siis olevan yhteys. Lisäksi erityisesti vuodenvaihteen tienoilla käyty julkinen keskustelu on varmasti ainakin osaltaan madaltanut ilmoituskynnystä poliisille, Reen arvioi.

Turvapaikanhakijoiden rikostilanne on puhuttanut mediassa jo viime vuoden lopulta lähtien. Erityisesti sosiaalisessa mediassa turvapaikanhakijoita on liitetty useisiin seksuaalirikoksiin. Usein väitteet ovat paljastuneet perättömiksi, mutta tilastot kuitenkin vahvistavat, että ilmiössä on myös todenperää.

Tilastot kertovat muutoksesta seuraavaa: Viime vuonna 22 turvapaikanhakijaa oli epäiltynä seksuaalisesta ahdistelusta, 13 raiskauksesta, 12 törkeästä raiskauksesta ja 2 pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Alkuvuonna 16 turvapaikanhakijaa on ollut epäiltynä seksuaaliseen ahdistelusta, 5 raiskauksesta, 3 törkeästä raiskauksesta ja 5 pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

 

Kantaväestön edustajat tekivät hyökkäyksiä

Poliisitarkastajan mukaan turvapaikanhakijoiden rikollisuus kohdistuu kuitenkin useimmiten toiseen turvapaikanhakijaan. Yleisin rikosnimike on tilastojen perusteella pahoinpitely. Useimmiten tapahtumapaikkana on vastaanottokeskus.

– Väkivalta ei ole juurikaan kohdistunut kantaväestöön, vaan mahdollisesti eri kulttuureista johtuva vastakkainasettelu sekä aivan arkiset asiat ovat aiheuttaneet erimielisyyksiä vastaanottokeskuksissa. Toisinaan nämä riidat ovat kärjistyneet väkivallaksi. Pahoinpitelyiden määrä, joissa sekä epäilty tekijä että asianomistaja ovat ulkomaalaisia, on ensimmäisen vuosineljänneksen aikana lisääntynyt, poliisitarkastaja Reen kertoo.

– Toisaalta viime vuoden loppupuolella vastaanottokeskuksiin kohdistettiin eriasteisia hyökkäyksiä. Lievimmillään humalaiset huutelivat pihamaalla, mutta vakavimmissa tapauksissa rakennusta kohti heitettiin esimerkiksi polttopulloja. Tällaisia vakavampia iskuja, joissa on ollut esimerkiksi potentiaalinen tulipalon vaara, tehtiin viime vuoden loppupuolella 15 kappaletta. Vuoden vaihteen jälkeen tämänkaltaiset iskut ovat onneksi lähes loppuneet – tänä vuonna on kirjattu toistaiseksi yksi vakavampi isku.

 

19 henkirikosta

Väkivaltarikosten osalta tilastot pysyivät edellisvuoden tasolla. Henkirikoksia kirjattiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 19, mikä on saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Pahoinpitelyrikokset lisääntyivät puolestaan 2,5 prosentilla viime vuodesta.

Myös huumausainerikosten tilastot pysyivät ennallaan. Poliisi tähdentää, että ulkomaalaisilla rikosorganisaatioilla on edelleen tärkeä rooli Suomeen saapuvien huumeiden salakuljetuksissa, mutta varsinainen levittäminen tapahtuu yhä pääasiassa kotimaisin voimin.

 

 

Teksti: Juha Nurmi
Kuvat: Seiskan toimitus

Lisää aiheesta

Älä missaa kuumimpia viihdeuutisia! Seuraa Seiskaa somessa!