Hyppää pääsisältöön
Naali on uhanalainen suomalainen laji

Nämä tutut suomalaiseläimet ovat vaarassa kadota kokonaan: useimpia uhkaa ihminen!

Suomessa on yli 2 000 uhanalaista lajia, jotka ovat vaarassa kadota kokonaan. Useimmiten suurin uhka on ihminen.

Naalilla on vielä toivoa

Naali oli yleinen Suomessa vielä 1800-luvulla, mutta metsästys hävitti sen Pohjolasta käytännössä kokonaan 1900-luvun alkuun mennessä.

Naalikannat ovat elpyneet Ruotsin ja Norjan tunturialueilla. Positiivinen kehitys saattaa näkyä myös Suomessa, joten toivoa on.

Tunturialueille 1980-luvun lopulla levittäytynyt kettu kuitenkin romautti maamme naalikannan. Isokokoisempana kettu tarvitsee enemmän ravintoa, eikä naalilla ole asiaa samoille apajille. Kettu myös valtaa naalin pesäkoloja ja tappaa poikasia sekä jopa aikuisia naaleja. Naalia uhkaa myös säännönmukaisten myyrä- ja sopulikantojen syklien katoaminen, joten naaleille on ollut tarjolla pitkälti vain laihoja vuosia.

Susi uhanalinen suomessa
Ihmiset ovat vainonneet susia iät ja ajat. Suden erottavat pystykorvaisesta koirasta sen vinohkot silmät ja roikkuva häntä.

Salametsästys verottaa susikantaa

Susi on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Suomen susikanta on tällä hetkellä 220–245 yksilöä. Susi on Euroopan toiseksi suurin petoeläin.

Susi pärjää kaikkialla, missä on riittävästi ruokaa ja rauha ihmisiltä. Suurin ja ainoa uhka sudelle onkin ihmisten vaino. Suden metsästys on luvanvaraista, mutta salametsästys on ongelma.

Saimaannosrppa uhanalainen
Saimaannorppa on ainoita makeissa vesissä eläviä hyljelajeja. Keväisin saimaannorppa nousee rantakiville vaihtamaan karvansa.

Ilmastonmuutos uhkaa norppaa

Saimaannorppia elää vain Suomessa. Yksilöitä arvioidaan olevan nykyisin noin 360, ja laji on erittäin uhanalainen, vaikka kanta on ollut elpymään päin.

Norppaa uhkaa ilmastonmuutos, sillä norppa synnyttää poikasensa lumesta rakentamaansa pesään. Kalaverkot ovat myös ongelma, sillä kuutit jäävät helposti niihin kiinni. Muita uhkia saimaannorpalle ovat ranta-asutus ja geneettisen vaihtelun vähyys.Saimaannorppia elää vain Suomessa. Yksilöitä arvioidaan olevan nykyisin noin 360, ja laji on erittäin uhanalainen, vaikka kanta on ollut elpymään päin.

Jokuhelmisimpukka raakku uhanalainen
Alle yksi tuhannesta jokihelmisimpukasta tuottaa helmen.

Raakusta tuli harvinaisuus

Jokihelmisimpukka eli raakku voi elää jopa 120-vuotiaaksi. Se on nykyisin erittäin uhanalainen, vaikka aiemmin sitä tavattiin lähes koko maassa.

Toukka- ja nuoruusvaiheessa raakku tarvitsee neutraalia ja hapekasta, virtaavaa vettä. Joen pohjan on oltava ekologisesti vanhaa mutta luontaisesti uusiutuvaa, minkä lisäksi se tarvitsee taimen- tai lohikantaa toukkiensa väli-isännäksi.

Rakentaminen, ympäristömyrkyt, torjunta-aineet, ilmansaasteet, öljyvahingot sekä likantuvat ja rehevöityvät vesistöt verottavat raakun elinympäristöä.

merikotka uhanlalainen
Merikotka on Suomessa rauhoitettu, samoin kuin merikotkan säännöllisessä käytössä olevat pesäpuut.

Merikotka kävi tuhon partaalla

Merikotka oli pitkään sukupuuton partaalla. Vuonna 1975 kuoriutui neljä poikasta, mutta vuonna 2016 luku oli jo 468. Merikotka on silti edelleen erittäin uhanalainen.

Merikotka pesii suomessa lähinnä rannikkoalueilla ja saaristossa. Pesintää haittaavat metsänhoito, puunkuljetus, tuulivoima, sähköpylväät, loma-asutus, veneily, moottorikelkkailu ja mönkijällä ajaminen. Myös ympäristömyrkyt, muun muassa DDT, PCB ja lyijy, ovat vaaraksi merikotkalle.

Näin voit auttaa!

Voit auttaa uhanalaisia eläimiä esimerkiksi luonnonsuojelujärjestö WWF Suomen kautta.

Verkkosivuilla voit tehdä kertalahjoituksen tai ryhtyä kuukausittaiseksi kummi-lahjoittajaksi.

Lähde: Suomen WWF


Teksti:
Linda Lietsala
Kuvat:
All Over Press, Lehtikuva ja Fotolia

Älä missaa kuumimpia viihdeuutisia! Seuraa Seiskaa somessa!