Toukokuinen, rentouttavaksi aiottu leiriretki yhdessä rakkaan ystävättären kanssa muuttui australialaisen lastentarhanopettajan Halie Tennantin, 29, painajaiseksi.
Victoriasta kotoisin olevat ystävättäret pystyttivät leirinsä tutulle, lähellä olevalle paikalle, virittelivät nuotiotulet ja kävivät klaffituoleihinsa istumaan nuotion äärelle. Pian uni yllätti kaksikon.
Yhtäkkiä Halien ystävätär heräsi outoihin, karmiviin ääniin. Hän näki kauhukseen Halien makaavan maassa, kasvot nuotiossa, täysin liikkumattomana.
– Minulla ei ole aavistustakaan, mitä on tapahtunut. Ehkä tuolini on vain kaatunut, Halie sanoo nyt hiljaa.
Nopea apu pelastaa
Halien ystävätär veti hänet jaloista pois nuotiosta ja valeli vettä palaneille kasvoille. Sitten nainen sai Halien keploteltua omin avuin jotenkin autoon ja ajoi Halien kotiin reilun kilometrin päähän. Kotona Halien mies Matthew ryhtyi auttamaan. Hän nosti Halien sisään ja piti tämän päätä hanasta juoksevan kylmän vesisuihkun alla heidän odotellessaan paikalle hälytettyä ambulanssihelikopteria.
Yli viikon kooma
Kun Halie vietiin Melbourneen sairaalaan, hänet vaivutettiin keinotekoiseen koomaan. Sillä voidaan hidastaa tai jopa estää lisävammojen syntyminen, kunnes hoito voidaan aloittaa.
Vasta kahdeksan päivän syvän tajuttomuuden jälkeen Halie siirrettiin palovammaosastolle ja herätettiin alkamaan pitkä paranemisprosessinsa.
– En muista kipua. Muistan, että pyysin Matthew'ta rakastamaan minua, tuli mitä tahansa, ja muistan, miten hän vastasi "Kyllä."
Koronakriisi iskee
Toukokuisen onnettomuutensa jälkeen Halie on leikattu kuusi kertaa. Operaatioissa on poistettu tuhoutunutta kudosta ja istutettu uutta tilalle elinsiirtona.
Pahoin palaneen Halien tilanne on parantunut, mutta ei suinkaan ongelmattomasti.
– Koronakriisi on tehnyt tästä erityisen rankkaa. Luonani voi kyläillä vain yksi ihminen päivässä eikä saa olla täällä tuntia kauempaa. Matthew, äiti ja isä ovat vuorotelleet, Halie sanoo.
En ole turhamainen
Vaikka Halie on jo kertaalleen päässyt sairaalasta, hän on joutunut sinne uudelleen. Ensin siksi, että hän ei saa silmiään kiinni, sitten siksi, ettei hän saa suutaan auki.
Halie myös tietää, että leikkauksia on yhä edessä, monta.
– En ole turhamainen, mutta kasvot ovat osa sitä, kuka ihminen on. Nyt en oikein tiedä kuka olen, ja sen vieraan ihmisen kanssa on vaikea tuntea olevansa yhtä.
Katse eteenpäin
Vaikeuksista huolimatta sitkeä australialaisnainen on päättänyt hyötyä onnettomuudesta kaiken, mitä siitä voi.
– Nyt selvitän ongelmani sen sijaan, että sivuutan ne. Tästä tulee kaiken sen etsimistä, mitä hyvää onnettomuudesta voisi koitua.
– Aion pysyä positiivisena ja samalla aion tuntea kaikki tunteet, joita tämän jäljiltä tunnen, Halie sanoo.