Valkeakoskella asuva Tiina Virtanen, 54, istuu kotisohvalla ja silittää sylissään olevaa seitsemänvuotiasta Happy Day -kissaansa. Lemmikki kehrää tyytyväisenä. Olohuoneen pöydällä koreilee Suomen Kissaliiton myöntämä sankarikissa-diplomi ja ruusuke.
Huikea selviytymistapahtuma sattui reilut kolme vuotta sitten, kun Tiina asui kahden kissansa kanssa vuokralla vanhassa omakotitalossa.
Lue myös: Yöllinen tulipalo oli koitua Tiinan kohtaloksi: Happy Day pelasti henkeni
Eräänä alkukevään aamuyönä Happy hyppäsi nukkuvan emäntänsä rinnuksille ja ryhtyi raapimaan ja naukumaan. Kissa mourusi ja raapi Tiinaa niin kauan, että tämä heräsi.
– Nousin istumaan sängylleni, ja oli täysin säkkipimeää. Ensin ajattelin, että olenko tullut sokeaksi. Sitten haistoin vahvan savun ja aloin köhiä.
Tiina nappasi Happyn kainaloonsa ja lähti nopeasti kohti ulko-ovea.
– Olin asunut talossa jo onneksi sen verran pitkään, että löysin reitin ulos muistini perusteella. Savu oli niin sankkaa, ettei siellä nähnyt mitään.
Huomasi sydänkohtauksen
Tiinan sankarikissa Happy Day oli paikalla myös vuonna 2013, jolloin perheessä oli niin ikään hengenhätä.
– Eräänä yönä Happy hyppäsi silloinkin rinnuksilleni. Heräsin sen kovaan ääneen ja raapimiseen. Ihan samalla tavalla kuin vuosia myöhemmin tulipaloyönä.
Tiina ihmetteli, että mikä kissaa oikein vaivaa.
– Seuraavaksi Happy pomppasi vierelläni olevan mieheni rinnan päälle ja tökki häntä tassuilla kasvoihin. Kissani yritti kovasti auttaa, mutta oli jo liian myöhäistä. Tutkimusten mukaan mieheni menehtyi sydänkohtaukseen.
Tiina sanoo, että kohtalokkaat tapahtumat ovat syventäneet hänen ja kissojen välejä entuudestaan.
– Molemmat ovat alati vierelläni, eivätkä haluaisi laskea minua käymään edes ulkona, vaan roikkuvat lahkeissani. Jos sytytän kynttilän, Happy alkaa vahtia sitä silmä tarkkana.