Kuka murhaa kissoja Seinäjoella? Pelle-kissa pelastui nipin napin!
Lemmikkieläimet ovat monille perheenjäseniä, joiden vuoksi ollaan valmiita uhraamaan paljon. Sen tunsi Seinäjoella asuva yksinhuoltaja äiti Kati Uusi-Panula, kun joku ampui hänen kolmivuotiasta Pelle-kissaansa ilmakiväärillä kaksi viikkoa sitten.
– Pelle oli raahautunut kotiovelle, josta aikuinen tyttäreni löysi sen. Tyttäreni soitti ja sanoi, että älä nyt saa sokkia, mutta Pelleä on ammuttu. Olin auton ratissa ja pysäytin pientareelle ja romahdin maahan itkemään. Se tuntui siltä kuin läheistä ihmistä olisi ammuttu, Kati kertoo Seiskalle.
Lääkäreiden tuomio oli tyly. Luoti oli uponnut kissan toiseen munuaiseen, ja Pelle voitaisiin pelastaa ainoastaan pieneläinsairaalassa Helsingissä. Leikkaus olisi hyvin kallis, eikä kissalla silti olisi kuin 50 prosentin mahdollisuus selviytyä. Lääkärit neuvoivat harkitsemaan lopettamista.
Työttömänä yksinhuoltajana Katilla ei ole yhtään ylimääräistä rahaa, mutta lopettaminen ei tullut kuuloonkaan.
– Pelle on meille enemmän kuin kissa, kuten 9-vuotias poikani Seeti sanoi. Pelle on paras ystäväni ja todella suuri persoona, hyvin erikoinen kissa. Minun oli pakko tehdä kaikkeni. Joskus on pakko taistella pienien puolesta, Kati perustelee.
Kati ajoi kissan Seinäjoelta Helsinkiin ja haki kaksi päivää myöhemmin takaisin. Kilometrejä edestakaiselle matkalle kertyy reilusti yli 700. Läheiset auttoivat Katia parhaansa mukaan, ja myös Seiska osallistui yli 2 000 euron eläinlääkärimaksuun ja lahjoitti lisäksi Pellelle ison läjän kissanruokaa toipumista auttamaan.
– Tuntemattomatkin ihmiset halusivat osallistua ja auttaa. Eniten haluaisin kuitenkin kiittää äitiäni, joka on koko ajan ymmärtänyt, miksi uhrasin niin paljon Pellen takia, Kati kiittelee.
Seiska halusi osaltaan auttaa Pellen hoito- ja ruokintakuluissa.
Onneksi leikkaus onnistui. Seiska oli Katin mukana Helsingin Viikin pieneläinsairaalassa noutamassa Pelleä.
Vaikka leikkaus onnistuikin, ovat operaation jälkeiset pari viikkoa yhä kriittistä aikaa, eikä Pellen selviäminen ollut varmaa. Seiskan soittaessa Katille viikkoa myöhemmin Pelle oli kuitenkin jo voimissaan.
– Se on sankari ja taistelija! Kyllä lääkäritkin pitivät ihmeenä, että Pelle selvisi. Eläintenhoitajat sanoivat ymmärtävänsä, miksi olin valmis tekemään niin paljon, koska Pelle on niin valloittava persoona, Kati sanoo.
– Rahalle olisi paljon muutakin käyttöä, mutta mikään ei voisi korvata Pelleä. Olen yrittänyt pojallenikin opettaa, että oikeat ja tärkeät asiat elämässä eivät ole materiaalisia, vaan niitä tuntevia ja eläviä juttuja, hän lisää.
Katia ärsyttää, etteivät poliisit uhraa kovin paljon resursseja kissan ampujan löytämiseksi, vaikka kyseessä ei ole ainoa kerta, kun samalla alueella ammutaan kissa. Kati epäilee, että Seinäjoella liikkuu sairas kissojen sarjamurhaaja.
– Heinäkuussa samalta alueelta löytyi kuoliaaksi ammuttu kissa, ja olen kuullut, että täällä on kadonnut kissoja vuosikausia. Ampumisen jälkeen poikani ei uskaltanut liikkua yksin pihalla, koska hän pelkäsi itsekin joutuvansa ammutuksi, Kati kauhistelee.