Kohupastori Mitro Repo osin voitti ja osin hävisi käräjillä: tökerö käytös alensi korvausten määrää!
Helsingin käräjäoikeus antoi tänään torstaina päätöksen kohupastori Mitro Revon kanteesta Helsingin ortodoksista seurakuntaa vastaan. Repo syytti kirkkoa laittomasta irtisanomisesta. Kirkko puolestaan vetosi siihen, että Repon tökerö käytös oli peruste irtisanomiselle ja häntä oli siitä varoitettu.
Käräjäoikeus kuitenkin asettui Revon puolelle ja totesi, että työsuhteen päättäminen oli perusteeton.
– Mitro Revon laiminlyönnit ortodoksisen papin aseman edellyttämällä tavalla käyttäytymisessä eivät luoneet Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle riittävän painavia perusteita työsuhteen päättämiselle, käräjäoikeuden tiedotteessa todetaan.
Siitä huolimatta Repo osin voitti ja osin hävisi kanteensa. Repo vaati seurakunnalta kahden vuoden palkkaa, mikä on työsopimuslain määrittämä korvauksen maksimimäärä. Revon moitittava ja aseman vastainen käyttäytyminen kuitenkin myötävaikuttivat työsuhteen päättämiseen, mikä vaikutti korvausten määrään merkittävästi.
Seurakunta määrättiin korvaamaan Revolle neljän kuukauden palkan sekä 15 000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Yhteensä seurakuntaa joutuu maksamaan korvauksia 30 000 euroa.
Repo vaati Helsingin ortodoksiselta seurakunnalta kahden vuoden palkkaa, mikä on työsopimuslain määrittämän korvauksen maksimimäärä. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että hänen moitittava ja aseman vastainen käyttäytymisensä myötävaikuttivat työsuhteen päättämiseen, mikä alensi voimakkaasti maksettavien korvausten määrää. Vähimmäiskorvaus on kolmen kuukauden palkka.
Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan Repo on saattanut toimia yksittäistapauksissa epäammattimaisesti, joka on aiheuttanut monelle seurakuntalaiselle mielipahaa. Laajemmalle asiattomalle käytökselle ei kuitenkaan ollut näyttöä.
Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan Revon toimintaa yksittäistapauksissa voidaan pitää epäammattimaisena. Monelle seurakuntalaiselle on aiheutunut kiusallista huomion keskipisteeksi joutumista ja mielipahaa.
Revon laajemmalle sopimattomalle käyttäytymiselle ei kuitenkaan löytynyt riittävästi näyttöä.
– Hänen yksittäisiä sutkauksiaan, kommenttejaan henkilöiden ulkomuotoon, pukeutumiseen ja kansallisiin tai etnisiin ryhmiin liittyen on toki voinut perustellusti kritisoida, mutta kritiikki olisi tullut saattaa hänen tietoonsa täsmällisesti aikaan ja paikkaan sidottuna viimeistään varoitustilaisuudessa tai yksilöidysti sen jälkeen siten, että kantaja olisi perustellusti voinut pyrkiä parantamaan käyttäytymistään näiltä osin, ratkaisussa todetaan.
Käräjäoikeuden mukaan Repo on perustellusti saattanut uskoa, ettei hänen huumoriksi kokemat heitot ole olleet moitittavia.
Lisäksi käräjäoikeus totesi, että Revon kanssa toukokuussa 2016 pidetyn kehityskeskustelun ja irtisanomisen välistä vajaan kolmen kuukauden aikaa ei pidetty riittävänä.